Työkalu jälkijännitetyn pilarilaatan alustavaan suunnitteluun
Pennanen, Henri (2019)
Pennanen, Henri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902182435
Tiivistelmä
Insinöörityö tehtiin Ramboll Finland Oy:n toimeksiannosta. Tämä insinöörityö keskittyi suunnittelutyökalun kehittämiseen jälkijännitettyjen pilari- ja palkkilaattojen alustavan suunnittelun tueksi. Kasvava jälkijännitettyjen pilarilaattarakenteiden kysyntä pihakansi- ja pysäköintitasorakenteina toimi kannusteena vanhentuneiden Suomen rakentamismääräyskokoelman pohjalta tehtyjen suunnittelutyökalujen päivittämiseen vastaamaan Eurokoodi 2:n suunnittelunormeja.
Insinöörityön tutkimukseen sisältyi teoriaosuus, FEM-laskentaosuus sekä käsinlaskentaosuus. Tutkimuksen esivaiheissa tutustuttiin jälkijännitettyjen rakenteiden teoriaan sekä niiden mitoitusperiaatteisiin. FEM-laskentaosuus oli tutkimuksen laajin kokonaisuus, josta saatiin suurin osa tutkimuksen tavoitetuloksista. Käsinlaskentaosuus kattoi käytännössä harjateräsmäärien määrittämisen olemassa olevilla laskentapohjilla.
Tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan 18 erilaista rakennemallia ADAPT-Builder-ohjelmistolla. Rakenneanalyysien tavoitteena oli määrittää eritavoin kuormitettujen rakenteiden tarvittavia rakenneosien vahvuuksia sekä jännepunosmääriä, joilla rakenteen voisi toteuttaa todellisessa rakennushankkeessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin tasavahvoja pilarilaattoja sekä laattapalkistoja.
Rakenneanalyyseistä sekä laskentapohjien laskelmista saadut materiaalimäärät koottiin materiaalimenekkikäyriin, joista lopulliset tulokset olisivat helposti tarkasteltavissa. Tuloksia verrattiin todellisten hankkeiden materiaalimenekkeihin ja todettiin määrien olevan totuudenmukaisia.
Insinöörityön varsinaiset tavoitteet, alustavan suunnittelun työkalut, ovat analyysien perusteella kootut materiaalimenekkikäyrät. Vaikka rakenteet on analysoitu todellisen tilanteen mukaisesti, ei suunnittelutyökalua tule käyttää kuin alustavan suunnittelun tukena. Varsinainen lopullinen mitoitus on aina tehtävä tapauskohtaisesti.
Insinöörityön tutkimukseen sisältyi teoriaosuus, FEM-laskentaosuus sekä käsinlaskentaosuus. Tutkimuksen esivaiheissa tutustuttiin jälkijännitettyjen rakenteiden teoriaan sekä niiden mitoitusperiaatteisiin. FEM-laskentaosuus oli tutkimuksen laajin kokonaisuus, josta saatiin suurin osa tutkimuksen tavoitetuloksista. Käsinlaskentaosuus kattoi käytännössä harjateräsmäärien määrittämisen olemassa olevilla laskentapohjilla.
Tutkimuksessa analysoitiin kaikkiaan 18 erilaista rakennemallia ADAPT-Builder-ohjelmistolla. Rakenneanalyysien tavoitteena oli määrittää eritavoin kuormitettujen rakenteiden tarvittavia rakenneosien vahvuuksia sekä jännepunosmääriä, joilla rakenteen voisi toteuttaa todellisessa rakennushankkeessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin tasavahvoja pilarilaattoja sekä laattapalkistoja.
Rakenneanalyyseistä sekä laskentapohjien laskelmista saadut materiaalimäärät koottiin materiaalimenekkikäyriin, joista lopulliset tulokset olisivat helposti tarkasteltavissa. Tuloksia verrattiin todellisten hankkeiden materiaalimenekkeihin ja todettiin määrien olevan totuudenmukaisia.
Insinöörityön varsinaiset tavoitteet, alustavan suunnittelun työkalut, ovat analyysien perusteella kootut materiaalimenekkikäyrät. Vaikka rakenteet on analysoitu todellisen tilanteen mukaisesti, ei suunnittelutyökalua tule käyttää kuin alustavan suunnittelun tukena. Varsinainen lopullinen mitoitus on aina tehtävä tapauskohtaisesti.