Tapaustutkimus traumaperäisestä eturistisidevammasta : Jalkapalloilijoiden kokemuksia psyykkisestä kuntoutumisprosessista

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkimukseen osallistuneiden ammattijalkapalloilijoiden kokemuksia psyykkisestä kuntoutumisprosessista. Tar- koituksena oli myös selvittää psyykkistä hyvinvointia edesauttavat ja heikentävät tekijät pitkän kuntoutumisprosessin aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä kuntoutumisprosessin aikana.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kolme ammattilaisjalkapalloilijaa, jotka kaikki olivat kokeneet akuutin eturistiside- vamman. Ammattilaisjalkapalloilijoiden kokemukset psyykkisestä kuntoutumis- prosessista koottiin teemahaastattelua käyttäen. Aineistoa analysoitiin aineisto- lähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimustulosten perusteella psyykkinen hyvinvointi nähtiin vaikuttavan merkittä- västi kuntoutumisprosessiin. Kokemukset yksilöllisestä tavoitteenasettelusta, psyykkisen tuen määrä sekä laatu vaikuttivat lopputulokseen. Tutkimukselle merkittävää painoarvoa saatiin tutkimukseen osallistuneiden pelaajien kokemista pelkotiloista loukkaantumisen jälkeen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että loukkaantumisen jälkeen psyykkinen kun- toutuminen on tärkeä osa pelikuntoon palautumista. Psyykkinen kuntoutuminen koettiin jopa tärkeämmäksi kuin fyysinen kuntoutuminen tutkimukseen osallistu- neiden pelaajien näkökulmasta.

The purpose of this thesis was to find out how the professional football players, who took part in this study, experienced the psychological rehabilitation process. In addition the aim was to find out what issues help and weaken psychological well-being through a long rehabilitation process. The goal of this thesis was to collect relevant data from the meaning of psychological well-being during the rehabilitation process.

This research is a qualitative case study. Three professional football players took part in this study, who had experience of acute anterior cruciate ligament injury. Experiences from the professional football players about the psychological rehabilitation process was gathered using a half-structured interview. The data is analyzed with a data-based content analysis method.

According to the results of the study, psychological well-being was seen to have a significant effect on the rehabilitation process. Experiences from individual goal setting, amount and quality of psychological support had an effect on the result. Significant value for this study was received from the players’ experiences about states of fear after being injured.

The conclusion of this study is that psychological rehabilitation is an important part of getting back into shape. Psychological rehabilitation was experienced even more important than physical rehabilitation from the view of the players who participated in this study.