Yleisanestesiapotilaan lämpötalous perioperatiivisessa hoitotyössä : Hoitajien kokemukset uusimpien suositusten toteutumisesta
Silván, Siiri; Niemi, Roosa (2018)
Silván, Siiri
Niemi, Roosa
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902212625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902212625
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tehtiin yhteistyössä Vaasan keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleisanestesiapotilaan lämpötalouden uusimpien suositusten toteutumista leikkaus- ja anestesiaosastolla sekä heräämössä hoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa potilaslämmityksestä, jonka avulla osaston toimintaa voidaan kehittää potilaan lämpötalouden osalta.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin perioperatiivista hoitotyötä ja hoitoprosessia, yleisanestesiaa, hypotermiaa, lämmönmittausta, potilaan lämmittämistä sekä hoitajan roolia potilaslämmityksessä. Teoreettinen viitekehys koostettiin sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta hyödyntäen. Tieteellisiä artikkeleita koskevia hakuja tehtiin tietokannoista Medic, Cinahl, Pubmed ja Joanna Briggs Institute. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin Joanna Briggs Institute-suosituksen pohjalta tehdyn strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Kysymykset koskivat eri lämmitystekniikoita ja niiden käyttöä leikkaussalissa sekä heräämössä, toiminnan yhtenäisyyttä sekä lämmönmittaamista. Kyselyyn vastasi 24 leikkaus- ja anestesiaosaston sekä heräämön hoitajaa. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselylomakkeista kävi ilmi, että useimmiten käytetyt lämmitysmenetelmät leikkaussalissa olivat lämmitetyt nesteet, lämmitetty puuvillapeitto, lämmitetyt anestesiakaasut sekä lämpöilmapuhallin. Leikkaussalissa käytettiin enemmän aktiivisia ja heräämössä passiivisia menetelmiä. Heräämössä käytetyimmät lämmitysmenetelmät olivat lämpöilmapuhallin, lämmitetyt puuvillapeitot sekä lämmitetyt nesteet. Potilaan ominaisuudet huomioitiin potilaslämmityksessä useimmiten ja lähes kaikki vastasivat lämpötilaa mitattavan leikkauksen aikana. Lyhyissä leikkauksissa potilaan lämpötilaa ei mitattu niin usein kuin yli kolmen tunnin kestävissä leikkauksissa. Tulosten mukaan potilaslämmitykseen osallistuttiin useimmiten anestesiahoitajana. Suurin osa vastaajista kertoi koko leikkaustiimin ottavan potilaan lämmityksen ja lämpötalouden huomioon.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin perioperatiivista hoitotyötä ja hoitoprosessia, yleisanestesiaa, hypotermiaa, lämmönmittausta, potilaan lämmittämistä sekä hoitajan roolia potilaslämmityksessä. Teoreettinen viitekehys koostettiin sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta hyödyntäen. Tieteellisiä artikkeleita koskevia hakuja tehtiin tietokannoista Medic, Cinahl, Pubmed ja Joanna Briggs Institute. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin Joanna Briggs Institute-suosituksen pohjalta tehdyn strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Kysymykset koskivat eri lämmitystekniikoita ja niiden käyttöä leikkaussalissa sekä heräämössä, toiminnan yhtenäisyyttä sekä lämmönmittaamista. Kyselyyn vastasi 24 leikkaus- ja anestesiaosaston sekä heräämön hoitajaa. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselylomakkeista kävi ilmi, että useimmiten käytetyt lämmitysmenetelmät leikkaussalissa olivat lämmitetyt nesteet, lämmitetty puuvillapeitto, lämmitetyt anestesiakaasut sekä lämpöilmapuhallin. Leikkaussalissa käytettiin enemmän aktiivisia ja heräämössä passiivisia menetelmiä. Heräämössä käytetyimmät lämmitysmenetelmät olivat lämpöilmapuhallin, lämmitetyt puuvillapeitot sekä lämmitetyt nesteet. Potilaan ominaisuudet huomioitiin potilaslämmityksessä useimmiten ja lähes kaikki vastasivat lämpötilaa mitattavan leikkauksen aikana. Lyhyissä leikkauksissa potilaan lämpötilaa ei mitattu niin usein kuin yli kolmen tunnin kestävissä leikkauksissa. Tulosten mukaan potilaslämmitykseen osallistuttiin useimmiten anestesiahoitajana. Suurin osa vastaajista kertoi koko leikkaustiimin ottavan potilaan lämmityksen ja lämpötalouden huomioon.