Sosiaalinen media osana mediakasvatusta : miten esiteineille suunnatut mediakasvatusmateriaalit määrittelevät sosiaalisen median?

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten esiteineille suunnatut mediakasvatusmateriaalit määrittelevät sosiaalisen median. Tätä varten tutkin, kuinka eri kehysten avulla sosiaalisesta mediasta pyritään luomaan tietynlaista kuvaa. Lisäksi tarkastelen, mitkä piirteet näkyvät kielteisinä ja mitkä mahdollisuuksina kokonaiskuvan saavuttamiseksi.

Tietoperustan pohjustan mediakasvatukseen ja sosiaaliseen mediaan liittyvään aiempaan tutkimukseen. Avaan mediakasvatusta erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta, minkä lisäksi perehdyn opetuksen ja kasvattajan rooleihin. Tarkastelen lasten sosiaalisen median käyttöä ja sen roolia osana peruskoulun opetusta. Aineistona käytän kolmea esiteineille suunnattua mediakasvatusteosta. Tutkittava aineisto koostuu sosiaalisesta mediasta kertovan pääluvun alakappaleista. Hyödynnän tutkimuksessani Entmanin kehystämisteoriaa, jossa ideana on, että asian voi saada näyttämään halutunlaiselta kehystämällä sen tietyllä kehyksellä.

Tutkimukseni perusteella esiteineille suunnatuissa mediakasvatusmateriaaleissa pääpaino on sosiaalisen median kielteisissä piirteissä. Esille nousee ongelmia enemmän kuin mahdollisuuksia. Nämä aineistossa käsiteltävät ongelmat liittyvät pääasiassa yksityisyyteen, muihin käyttäjiin, liikakäyttöön sekä medialukutaitoon. Sen sijaan yhteisöllisyys näkyy mahdollisuutena ja pääasiassa hyvänä asiana. Mediakasvatuksessa korostuu valistava ote ja turvataitojen kehittäminen ongelmatilanteissa eli se pyrkii suojelemaan esiteinejä sosiaalisen median vaaroilta.

Tutkimustuloksista selviää, etteivät esiteineille suunnatut mediakasvatusmateriaalit pidä yksittäisiä sosiaalisen median palveluita hyvinä tai pahoina. Ongelman ydin ei ole sosiaalinen media, vaan ongelmat ja mahdollisuudet ovat riippuvaisia siitä, miten käyttäjät käyttäytyvät. Vaikka kokonaisuutena sosiaalinen media näyttäytyy negatiivisena asiana, mediakasvatusmateriaalit kuitenkin kannustavat esiteinejä vastuulliseen ja harkitsevaiseen toimintaan verkossa.

Sosiaalinen media osana mediakasvatusta on hyvin ajankohtainen puheenaihe. Tutkimukseni tulokset ovat suuntaa antavia, joten aiheen tutkimusta voisi jatkaa laajentamalla aineiston muihin kuin kirjallisiin mediakasvatusmateriaaleihin. Lisäksi mielenkiintoisia tutkimustuloksia saattaisi tuottaa vanhemmille ja kasvattajille suunnattuihin materiaaleihin perehtyminen ja niiden vertaaminen lapsille kohdennettuihin materiaaleihin.

The focus of my research is to find out how media education materials for pre-teens define social media and how social media is framed in these materials. Moreover, the study looks at which areas are seen as negative and which positive to achieve the overall picture of social media.

The theoretical framework of my research is based on previously published studies about media education and social media. The primary focus is to reach an understanding of pre-teens’ media education and how social media is a part of that. The base of my research is built on three media education materials that are directed to pre-teens. The center of attention is on the chapters that are related to social media. In the material analysis, I use the theory of framing where the main idea is to receive the desired appearance by framing the matter using certain frames.

As a result, the main focus in pre-teens’ media education materials is on the negative side of social media and to show how problematic social media can be. An enlightening grip is emphasized, and most of the positive sides are faded under the negative features. The problems are mainly related to privacy, other users, overuse and media literacy but the sense of community is seen in a positive way.

According to my research, the core problem is not social media itself since the media education materials do not evaluate social media platforms as good or evil. Instead, the users are the main problem when they do not follow rules or when they misbehave. Even though social media is seen in a negative light in the media education materials, they are still encouraging pre-teens to use social media with caution and to consider their actions on the internet.

Social media and media education are current topics in Finland. However, the results of my research are only directional and further studies are needed to get more accurate conclusions. A larger amount of different types of media education materials would give a more reliable outcome. Furthermore, an interesting topic would be to study media education materials that are aimed to parents or to media educators and compare them to those materials that are for pre-teens to see if there are any differences how they define social media.