Diagnostisten lääkeaineiden hyödyntäminen työelämässä : Kyselytutkimus rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutetuille optikoille
Malinina, Anna-Maarit; Lindroos, Anna (2019)
Malinina, Anna-Maarit
Lindroos, Anna
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132738
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni optikko hyödyntää työssään rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeus on muuttanut optikoiden työnkuvaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden asetuksen (564/1994) mukaan näöntutkimuksen ja piilolinssisovituksen yhteydessä optikon tulee tutkia sekä arvioida silmien terveydentilaa koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisesti. Aihe on ajankohtainen, sillä rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden koulutusta on järjestetty nyt jo yli seitsemän vuotta ja se on edelleen saanut aikaan muutoksia optikoiden koulutuksessa sekä työnkuvassa. Tämän lisäksi optometrian tutkintoohjelma käy läpi akkreditointiprosessia. Näillä tekijöillä on vaikutusta esimerkiksi opintosuunnitelmaan. Opinnäytetyön perusteella lukija saa käsityksen optikon rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta sekä optikoiden mielipiteistä, valmiuksista ja kokemuksista diagnostisten lääkeaineiden käytöstä. Teoriaosuudessa käsitellään optikoiden koulutusta, lainsäädäntöä, lääkehoitoon, työhön liittyvää etiikkaa ja optikoiden rajattuun lääkkeenmääräämiseen kuuluvia diagnostisia lääkeaineita. Suomen Optometrian Ammattilaiset ry (SOA) toimi opinnäytetyön yhteistyökumppanina ja kyselyn välittäjänä kohderyhmälle.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti sähköisen kyselylomakkeen muodossa joulukuun 2018 ja tammikuun 2019 vaihteessa. Kohderyhmänä oli rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutetut optikot. Kysely luotiin E lomake -alustalle ja vastaukset analysoitiin siihen yhteensopivalla SPSS-ohjelmalla. Kyselyyn osallistui 95 vastaajaa, mutta valideja vastauksia jäi kaiken kaikkiaan 91 kappaletta. Kyselyyn osallistuneista yli puolet (55%) oli saanut rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden perusopinnoissaan ja hieman pienempi vastaajamäärä (45 %) oli saanut oikeuden täydennyskoulutuksen kautta. Tutkimuksessa eroteltiin diagnostisten lääkeaineiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Tuloksista selvisi, että diagnostisia lääkeaineita hyödynnetään työelämässä vähän. Vastaajista 56 % arvioi, ettei käytä lainkaan diagnostisia lääkeaineita työssään. Suurimmaksi käyttämättömyyden syyksi korostui rahallinen puoli. Vastaajien mielestä näöntutkimuksesta pitäisi veloittaa enemmän diagnostisten lääkeaineiden käytön yhteydessä. Ajanpuute osoittautui olevan toiseksi suurin syy käyttämättömyydelle. Koulutuksen myötä työnkuva on vastaajien mukaan muuttunut entistä vaativammaksi ja stressaavammaksi, mutta se on samalla tuonut uusia mahdollisuuksia tarkempaan silmien terveydentilan tutkimiseen. Opinnäytetyö antaa myös pohjaa koulutuksen uudistamiselle. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että lääkeaineiden hyödyntäminen tulee jatkossa todennäköisesti vaatimaan muutoksia optikkopalveluiden tarjonnassa sekä alan mainonnassa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti sähköisen kyselylomakkeen muodossa joulukuun 2018 ja tammikuun 2019 vaihteessa. Kohderyhmänä oli rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutetut optikot. Kysely luotiin E lomake -alustalle ja vastaukset analysoitiin siihen yhteensopivalla SPSS-ohjelmalla. Kyselyyn osallistui 95 vastaajaa, mutta valideja vastauksia jäi kaiken kaikkiaan 91 kappaletta. Kyselyyn osallistuneista yli puolet (55%) oli saanut rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden perusopinnoissaan ja hieman pienempi vastaajamäärä (45 %) oli saanut oikeuden täydennyskoulutuksen kautta. Tutkimuksessa eroteltiin diagnostisten lääkeaineiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Tuloksista selvisi, että diagnostisia lääkeaineita hyödynnetään työelämässä vähän. Vastaajista 56 % arvioi, ettei käytä lainkaan diagnostisia lääkeaineita työssään. Suurimmaksi käyttämättömyyden syyksi korostui rahallinen puoli. Vastaajien mielestä näöntutkimuksesta pitäisi veloittaa enemmän diagnostisten lääkeaineiden käytön yhteydessä. Ajanpuute osoittautui olevan toiseksi suurin syy käyttämättömyydelle. Koulutuksen myötä työnkuva on vastaajien mukaan muuttunut entistä vaativammaksi ja stressaavammaksi, mutta se on samalla tuonut uusia mahdollisuuksia tarkempaan silmien terveydentilan tutkimiseen. Opinnäytetyö antaa myös pohjaa koulutuksen uudistamiselle. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että lääkeaineiden hyödyntäminen tulee jatkossa todennäköisesti vaatimaan muutoksia optikkopalveluiden tarjonnassa sekä alan mainonnassa.