Kehitysvammaisten kanssa työskentelevien oma arvio omasta osaamisestaan
Lavonius, Niko; Leppänen, Petra; Tiainen, Eetu (2019)
Lavonius, Niko
Leppänen, Petra
Tiainen, Eetu
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132807
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevien omaa arviota omasta osaamisestaan sekä taustatekijöiden vaikutusta arvioon. Ajatus opinnäytetyöhön lähti näkemyksestä, että kehitysvammatyötä tekevien työ- ja koulutustaustojen kirjo on huomattava. Opinnäytetyö toteutettiin kyselynä valtakunnallisesti 12 kehitysvammatyötä tekevälle toimijalle.
Opinnäytetyön kantava teema on osaaminen. Teoriatausta koostuu pääosin osaamisen käsitteestä, sen määrittelystä, jaottelusta ja kehittämisestä. Tämän lisäksi avataan kehitysvammaisuuden määritelmää, kehitysvammatyötä sekä sitä, kuinka osaaminen linkittyy kehitysvammatyöhön.
Opinnäytetyö on määrällinen tutkielma, joka toteutettiin verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 69 henkilöä. Tulosten pohjalta saatiin käsitys tämänhetkisen osaamisen tasosta ja lisäkoulutuksen tarpeesta kehitysvammatyössä. Tuloksista selvisi, että suurin osa vastanneista kokee saaneensa omasta koulutuksestaan riittävät valmiudet tehtävään työhön. Enemmistö kuitenkin koki, että lisäkoulutukselle olisi tarvetta. Suuri osa vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpaikka tarjoaa lisäkoulutusta. Kysyttäessä, tarjotaanko lisäkoulutusta riittävästi, vastausten välillä oli hajontaa. Kaikki kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että oma osaaminen on kehittynyt ainakin jollain tasolla työelämässä vuosien varrella. Tästä huolimatta usealla työntekijällä ilmeni osaamisen riittämättömyyden tunteita jopa vuosittain.
Yhteistyökumppaneita kontaktoitiin kuukauden ajan, jonka jälkeen kysely lähetettiin osallistuneille toimijoille. Verkkokyselyllä kerätyt vastaukset analysoitiin ja niiden välillä etsittiin korrelaatiota sekä tuloksia ristiintaulukoitiin. Riippuvuussuhteita vastausten välillä ei löytynyt. Yhteistyökumppaneita sekä vastauksia oli hyvä määrä. Tulosten pohjalta vahvistui oletus siitä, että lisäkoulutukselle kehitysvammatyötä tekeville olisi tarvetta. Tuloksista näkyi myös se, että kehitysvammatyötä tekevät kokevat pääsääntöisesti osaamisensa olevan riittävää kehitysvammatyöhön. Yllättävänä tuloksena tuli se, että vastaajien oman arvion mukaan eri koulutustaustat luovat hyvän pohjan kehitysvammatyölle. Sosiaalialan työkenttä on nopeasti muuttuva, joten kokeneetkin työntekijät tarvitsevat lisää valmiuksia työssä selviytymiseen. Tulosten perusteella kehitysvammatyötä tekevien toimijoiden olisi syytä kartoittaa työntekijöidensä tämän hetkistä osaamista. Työntekijöiden osaamista kartoittamalla voi ilmetä lisäkoulutuksen tarve tai hyödyntämätöntä erityisosaamista.
Opinnäytetyön kantava teema on osaaminen. Teoriatausta koostuu pääosin osaamisen käsitteestä, sen määrittelystä, jaottelusta ja kehittämisestä. Tämän lisäksi avataan kehitysvammaisuuden määritelmää, kehitysvammatyötä sekä sitä, kuinka osaaminen linkittyy kehitysvammatyöhön.
Opinnäytetyö on määrällinen tutkielma, joka toteutettiin verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 69 henkilöä. Tulosten pohjalta saatiin käsitys tämänhetkisen osaamisen tasosta ja lisäkoulutuksen tarpeesta kehitysvammatyössä. Tuloksista selvisi, että suurin osa vastanneista kokee saaneensa omasta koulutuksestaan riittävät valmiudet tehtävään työhön. Enemmistö kuitenkin koki, että lisäkoulutukselle olisi tarvetta. Suuri osa vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpaikka tarjoaa lisäkoulutusta. Kysyttäessä, tarjotaanko lisäkoulutusta riittävästi, vastausten välillä oli hajontaa. Kaikki kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että oma osaaminen on kehittynyt ainakin jollain tasolla työelämässä vuosien varrella. Tästä huolimatta usealla työntekijällä ilmeni osaamisen riittämättömyyden tunteita jopa vuosittain.
Yhteistyökumppaneita kontaktoitiin kuukauden ajan, jonka jälkeen kysely lähetettiin osallistuneille toimijoille. Verkkokyselyllä kerätyt vastaukset analysoitiin ja niiden välillä etsittiin korrelaatiota sekä tuloksia ristiintaulukoitiin. Riippuvuussuhteita vastausten välillä ei löytynyt. Yhteistyökumppaneita sekä vastauksia oli hyvä määrä. Tulosten pohjalta vahvistui oletus siitä, että lisäkoulutukselle kehitysvammatyötä tekeville olisi tarvetta. Tuloksista näkyi myös se, että kehitysvammatyötä tekevät kokevat pääsääntöisesti osaamisensa olevan riittävää kehitysvammatyöhön. Yllättävänä tuloksena tuli se, että vastaajien oman arvion mukaan eri koulutustaustat luovat hyvän pohjan kehitysvammatyölle. Sosiaalialan työkenttä on nopeasti muuttuva, joten kokeneetkin työntekijät tarvitsevat lisää valmiuksia työssä selviytymiseen. Tulosten perusteella kehitysvammatyötä tekevien toimijoiden olisi syytä kartoittaa työntekijöidensä tämän hetkistä osaamista. Työntekijöiden osaamista kartoittamalla voi ilmetä lisäkoulutuksen tarve tai hyödyntämätöntä erityisosaamista.