Sähköisten menetelmien hyödyntäminen munuaispotilaan hoidon ohjauksessa: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Grönlund, Maija; Leppänen, Tiina-Riikka (2019)
Grönlund, Maija
Leppänen, Tiina-Riikka
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903132804
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, mitä tutkimustietoa on olemassa sähköisten menetelmien hyödyntämisestä munuaispotilaan hoidossa ja hoidon ohjauksessa. Lisäksi työssä käsitellään munuaispotilaiden kokemuksia sähköisten menetelmien käytöstä. Tavoitteena on, että saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sähköisten menetelmien käytön kehittämisessä munuaissairaiden potilaiden hoidon ja lääkehoidon ohjauksessa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun ja HUS:n Munuaisopetuskeskuksen yhteistyöhanketta ”Munuaissairaiden potilaiden kotihoidon ohjauksen kehittäminen digitaalisesti”.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaussa hyödynnettiin sähköisiä tietokantoja Cinahl, Pubmed ja Medic. Lopullinen aineisto koostui kahdestatoista englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosien 2012 ja 2018 välillä. Aineistosta saatuja sähköisiä menetelmiä ja niiden käyttökokemuksia analysoitiin teemoittelemalla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella munuaispotilaiden sähköinen ohjaus perustui internetpohjaiseen sekä päätelaitteen avulla tehtävään ohjaukseen ja etämonitorointiin. Sähköisesti toteutettu lääkehoidon ohjaus ja tuki munuaispotilaille oli omahoitotaitojen vahvistamiseen ja potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävää. Munuaispotilaat olivat pääosin varsin tyytyväisiä käyttämiinsä sähköisiin menetelmiin. Potilaiden myönteiset kokemukset sähköisistä menetelmistä liittyivät menetelmän käytettävyyteen, tyytyväisyyteen, omahoitoon motivoitumiseen, menetelmän opettavuuteen ja tiedon saatavuuteen. Munuaispotilaiden kokemat haasteet koskivat sähköisen menetelmän käytettävyyttä ja riittämätöntä ohjeistusta. Lisäksi potilaat esittivät toiveita ja ehdotuksia käyttämiensä menetelmien kehittämiseksi.
Yhteistyöhankkeen tarkoituksena oli luoda digitaalisia ohjauspaketteja munuaissairaiden kotihoidon tueksi. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää taustatietona tällaisten ohjauspakettien kehittämisessä. Jatkotutkimuksina voisivat olla opinnäytetyöt munuaispotilaiden ja hoitajien odotuksista ja kokemuksista sähköisistä menetelmistä hoidon ja ohjauksen tukena. Lisäksi tarvitaan jatkotutkimusta sähköisten menetelmien tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaussa hyödynnettiin sähköisiä tietokantoja Cinahl, Pubmed ja Medic. Lopullinen aineisto koostui kahdestatoista englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosien 2012 ja 2018 välillä. Aineistosta saatuja sähköisiä menetelmiä ja niiden käyttökokemuksia analysoitiin teemoittelemalla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella munuaispotilaiden sähköinen ohjaus perustui internetpohjaiseen sekä päätelaitteen avulla tehtävään ohjaukseen ja etämonitorointiin. Sähköisesti toteutettu lääkehoidon ohjaus ja tuki munuaispotilaille oli omahoitotaitojen vahvistamiseen ja potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävää. Munuaispotilaat olivat pääosin varsin tyytyväisiä käyttämiinsä sähköisiin menetelmiin. Potilaiden myönteiset kokemukset sähköisistä menetelmistä liittyivät menetelmän käytettävyyteen, tyytyväisyyteen, omahoitoon motivoitumiseen, menetelmän opettavuuteen ja tiedon saatavuuteen. Munuaispotilaiden kokemat haasteet koskivat sähköisen menetelmän käytettävyyttä ja riittämätöntä ohjeistusta. Lisäksi potilaat esittivät toiveita ja ehdotuksia käyttämiensä menetelmien kehittämiseksi.
Yhteistyöhankkeen tarkoituksena oli luoda digitaalisia ohjauspaketteja munuaissairaiden kotihoidon tueksi. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää taustatietona tällaisten ohjauspakettien kehittämisessä. Jatkotutkimuksina voisivat olla opinnäytetyöt munuaispotilaiden ja hoitajien odotuksista ja kokemuksista sähköisistä menetelmistä hoidon ja ohjauksen tukena. Lisäksi tarvitaan jatkotutkimusta sähköisten menetelmien tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta.