Voimavaroja omaishoitoperheiden arkeen : Asiakaslähtoistä etäpalvelua kehittämallä
Hautio, Riikka (2019)
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143032
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143032
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää omaishoitoperheiden arkea tukeva etäpalvelu. Palvelun kehittämisessä käytettiin apuna palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmiä. Yhteiskehittämiseen osallistui omaishoitajia, sosiaaliohjaajia ja fysioterapeutteja Riistavuoren monipuolisesta palvelukeskuksesta sekä Läntisestä omaishoidon toimintakeskuksesta.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä sovellettiin laadullisen kehittämistutkimuksen menetelmää. Etäpalvelukokeilu toteutettiin kolmen kuukauden ajan kesällä 2018. Kokeilun jälkeen kaikki viisi etäpalvelukokeiluun osallistunutta omaishoitajaa haastateltiin yksilöteemahaastatteluin. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostui yhdeksän yläluokkaa ja kolme pääluokkaa, joita olivat etälaitteen käyttökokemus, etäpalvelun käyttökokemus ja tulevaisuuden etäpalvelun kehittäminen.
Omaishoitajat kokivat etälaitteen käytön yksinkertaisena ja opastuksen riittävänä. Omais-hoitajilla oli arjessa hyvät mahdollisuudet osallistua etäpalveluryhmiin, ja he olivat sitoutuneet palvelun käyttämiseen. Lisäksi he kokivat palvelun vastanneen heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa. Etäryhmissä korostui ohjaajan ammattitaitoinen ja turvallinen rooli, uudet näkökulmat arjen haasteisiin sekä vertaistuki ja luottamuksellinen ilmapiiri. Omaishoitajat kokivat etäpalvelun soveltuvan hyvin liikuntahetkien toteuttamiseen. Etäpalvelu toi piristystä ja jaksamista arkeen. Tulevaisuuden etäpalvelun kehittämisessä palvelu tulisi kohdentaa per-heille, joilla kotoa pois lähteminen on vaikeutunut, sekä perheille, jotka tarvitsevat enemmän liikuntaa tai sosiaalista kanssakäymistä. Etäpalvelutarjontaa rikastamalla voidaan löytää useita omaishoitajia kiinnostavia teemoja ja etäpalvelun suunnitelmallinen jaksottaminen tarjoaisi virkistymismahdollisuuden useammille käyttäjille.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan omaishoitajien arjessa jaksamista voidaan tukea asiakaslähtöisen ja tarpeisiin vastaavan etäpalvelun avulla. Tulevaisuuden palvelun kehittämisen näkökulmasta laitteen toimintavarmuus nähtiin ensisijaisena.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä sovellettiin laadullisen kehittämistutkimuksen menetelmää. Etäpalvelukokeilu toteutettiin kolmen kuukauden ajan kesällä 2018. Kokeilun jälkeen kaikki viisi etäpalvelukokeiluun osallistunutta omaishoitajaa haastateltiin yksilöteemahaastatteluin. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostui yhdeksän yläluokkaa ja kolme pääluokkaa, joita olivat etälaitteen käyttökokemus, etäpalvelun käyttökokemus ja tulevaisuuden etäpalvelun kehittäminen.
Omaishoitajat kokivat etälaitteen käytön yksinkertaisena ja opastuksen riittävänä. Omais-hoitajilla oli arjessa hyvät mahdollisuudet osallistua etäpalveluryhmiin, ja he olivat sitoutuneet palvelun käyttämiseen. Lisäksi he kokivat palvelun vastanneen heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa. Etäryhmissä korostui ohjaajan ammattitaitoinen ja turvallinen rooli, uudet näkökulmat arjen haasteisiin sekä vertaistuki ja luottamuksellinen ilmapiiri. Omaishoitajat kokivat etäpalvelun soveltuvan hyvin liikuntahetkien toteuttamiseen. Etäpalvelu toi piristystä ja jaksamista arkeen. Tulevaisuuden etäpalvelun kehittämisessä palvelu tulisi kohdentaa per-heille, joilla kotoa pois lähteminen on vaikeutunut, sekä perheille, jotka tarvitsevat enemmän liikuntaa tai sosiaalista kanssakäymistä. Etäpalvelutarjontaa rikastamalla voidaan löytää useita omaishoitajia kiinnostavia teemoja ja etäpalvelun suunnitelmallinen jaksottaminen tarjoaisi virkistymismahdollisuuden useammille käyttäjille.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan omaishoitajien arjessa jaksamista voidaan tukea asiakaslähtöisen ja tarpeisiin vastaavan etäpalvelun avulla. Tulevaisuuden palvelun kehittämisen näkökulmasta laitteen toimintavarmuus nähtiin ensisijaisena.