Potilasopas nilkan kipsihoidon jälkeisen kuntoutuksen tueksi
Suni, Tiina; Valli, Emilia (2019)
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143103
Tiivistelmä
Nilkan murtumat ovat yksi tavallisimmista alaraajojen vammoista. Ne ovat lonkkamurtumien jälkeen toiseksi yleisin operoitava luunmurtuma. Nilkan murtumat hoidetaan konservatiivisesti tai operatiivisesti, riippuen murtuman stabiiliudesta. Tavallisimmin nilkka murtuu tapaturmaisesti. Myös osteoporoosi tai rasitus voivat aiheuttaa nilkan murtumisen. Osteoporoottisen murtuman riski kasvaa ikääntyessä. Nilkan murtuma ja kipsihoito vaikuttavat kokonaisvaltaisesti kehon toimintoihin ja biomekaniikkaan, kuten kävelyyn.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sisältö potilasoppaaseen nilkan kipsihoidon jälkeisen kuntoutuksen tueksi. Potilasoppaan tilaajana toimi Töölön sairaala, ja kohderyhmänä nilkkamurtumasta toipuvat potilaat. Tarkoituksena oli tuottaa selkeä kansankielellä toteutettu opas, jonka sairaalan fysioterapeutti antaa potilaalle helpottamaan kotikuntoutusta. Potilasoppaan toteutustapa muuttui opinnäytetyön teon aikana Töölön sairaalan toimesta. Opinnäytetyö antaa myös informaatiota nilkan murtumista ja niiden luokittelusta sekä kipsihoidosta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää liikeharjoitteiden vaikuttavuus kipsihoidon jälkeen. Tutkimukset kipsihoidon jälkeisestä kuntoutuksesta eivät kuitenkaan sisältäneet harjoitteita tai niitä ei erikseen mainittu. Opinnäytetyössä käytettävä tutkimusmateriaali saatiin eri tietokantoja käyttäen, kuten PubMed, Cinahl ja Cochrane Library.
Opinnäytetyöprosessi alkoi maaliskuussa 2018 tutkimustiedon hakemisella ja murtuman etiologiaan perehtymällä. Varsinaisen potilasoppaan tekeminen alkoi tammikuussa 2019, jolloin toimeksiantajalta tuli tietoa uusista käytännöistä koskien potilasoppaita. Potilasopas toteutetaan paperisessa muodossa Töölön sairaalan käyttöön, ja mahdollisesti tulevaisuudessa sähköisenä. Yhteenvetona voidaan todeta, että nilkan immobilisaation jälkeisistä liikeharjoitteista ja niiden vaikuttavuudesta tarvitaan lisää näyttöä. Lisäksi on aiheellista pohtia, edistäisivätkö yksilöllisemmät liikeharjoitteet paremmin potilaan toimintakykyä nilkkamurtuman jälkeen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sisältö potilasoppaaseen nilkan kipsihoidon jälkeisen kuntoutuksen tueksi. Potilasoppaan tilaajana toimi Töölön sairaala, ja kohderyhmänä nilkkamurtumasta toipuvat potilaat. Tarkoituksena oli tuottaa selkeä kansankielellä toteutettu opas, jonka sairaalan fysioterapeutti antaa potilaalle helpottamaan kotikuntoutusta. Potilasoppaan toteutustapa muuttui opinnäytetyön teon aikana Töölön sairaalan toimesta. Opinnäytetyö antaa myös informaatiota nilkan murtumista ja niiden luokittelusta sekä kipsihoidosta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää liikeharjoitteiden vaikuttavuus kipsihoidon jälkeen. Tutkimukset kipsihoidon jälkeisestä kuntoutuksesta eivät kuitenkaan sisältäneet harjoitteita tai niitä ei erikseen mainittu. Opinnäytetyössä käytettävä tutkimusmateriaali saatiin eri tietokantoja käyttäen, kuten PubMed, Cinahl ja Cochrane Library.
Opinnäytetyöprosessi alkoi maaliskuussa 2018 tutkimustiedon hakemisella ja murtuman etiologiaan perehtymällä. Varsinaisen potilasoppaan tekeminen alkoi tammikuussa 2019, jolloin toimeksiantajalta tuli tietoa uusista käytännöistä koskien potilasoppaita. Potilasopas toteutetaan paperisessa muodossa Töölön sairaalan käyttöön, ja mahdollisesti tulevaisuudessa sähköisenä. Yhteenvetona voidaan todeta, että nilkan immobilisaation jälkeisistä liikeharjoitteista ja niiden vaikuttavuudesta tarvitaan lisää näyttöä. Lisäksi on aiheellista pohtia, edistäisivätkö yksilöllisemmät liikeharjoitteet paremmin potilaan toimintakykyä nilkkamurtuman jälkeen.