Nuorten itsenäistymisen harjoittelu ja toteutuminen lastenkodissa
Pastila, Jonna; Vuorikoski, Elina (2019)
Pastila, Jonna
Vuorikoski, Elina
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153126
Tiivistelmä
Mediassa kerrotaan, kuinka lastensuojelulaitoksista muuttaneet nuoret laitetaan omaan kotiin 18-vuotiaina ilman valmiutta pyörittää omaa arkea. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten nuorten itsenäistymisprosessi alkaa lastenkodissa ja miten sitä tuetaan.
Yhteistyökumppanina toimi 7-paikkainen erityisyksiköksi profiloitunut lastenkodin nuorten yksikkö Uudellamaalla. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna, joissa teemoja oli kolme. Teemahaastatteluun valitut teemat nousivat vahvasti teoriasta. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea (3) lastenkodin ohjaajaa, joilla oli useamman vuoden kokemus itsenäistyvien nuorten kanssa työskentelystä.
Opinnäytetyössä käsitellään lastensuojelulakia, nuoruutta sekä elämänhallintaa. Kontekstin ymmärtäminen on tärkeä osa tutkimusta ja sen tuloksia. Tutkimuskysymyksiä on kaksi (2): 1. Miten nuoren itsenäistymistä tuetaan lastenkodissa? ja 2. Millaisia kokemuksia lastenkodin ohjaajilla on nuorten itsenäistymisestä? Kysymysten avulla oli tarkoitus selvittää, että mitä lastenkodissa tehdään tällä hetkellä nuoren itsenäistymisen eteen ja onko keinoja riittävästi. Elämänhallinta ja siihen liittyvä osallisuus yhteiskunnasta ja oman arjen hallinta liittyvät kiinteästi itsenäistymiseen, jonka vuoksi elämänhallinta on yksi opinnäytetyömme pääteoriasta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella nuorten kanssa harjoitellaan paljon käytännön taitoja, kuten rahankäyttöä ja kotitöitä. Itsenäistyminen otetaan puheeksi nuorten kanssa ajoissa ja ohjaajat pyrkivät antamaan nuorille ikätasoa vastaavan määrän vastuuta ja tukevat heitä koulutuksessa sekä ihmissuhteissa. Ohjaajat kokivat, että kyseisessä lastensuojelulaitoksessa on paljon mahdollisuuksia nuorten itsenäistymiselle, mutta sijoitusajalla on merkittävä vaikutus. Jos työskentelyaikaa on ollut useampi vuosi, tulokset ovat olleet myös selkeämpiä. Lyhyissä sijoituksissa huomattavia muutoksia ei välttämättä tapahdu. Ohjaajat korostivat nuoren oman motivaation merkitystä itsenäistymisprosessissa. Jatkoa ajatellen voisi tutkia, mitä mieltä itsenäistyvät nuoret ovat omista itsenäisistä taidoistaan tai menetelmien käytettävyyttä nuoren itsenäistymisen harjoitteluissa.
Yhteistyökumppanina toimi 7-paikkainen erityisyksiköksi profiloitunut lastenkodin nuorten yksikkö Uudellamaalla. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna, joissa teemoja oli kolme. Teemahaastatteluun valitut teemat nousivat vahvasti teoriasta. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea (3) lastenkodin ohjaajaa, joilla oli useamman vuoden kokemus itsenäistyvien nuorten kanssa työskentelystä.
Opinnäytetyössä käsitellään lastensuojelulakia, nuoruutta sekä elämänhallintaa. Kontekstin ymmärtäminen on tärkeä osa tutkimusta ja sen tuloksia. Tutkimuskysymyksiä on kaksi (2): 1. Miten nuoren itsenäistymistä tuetaan lastenkodissa? ja 2. Millaisia kokemuksia lastenkodin ohjaajilla on nuorten itsenäistymisestä? Kysymysten avulla oli tarkoitus selvittää, että mitä lastenkodissa tehdään tällä hetkellä nuoren itsenäistymisen eteen ja onko keinoja riittävästi. Elämänhallinta ja siihen liittyvä osallisuus yhteiskunnasta ja oman arjen hallinta liittyvät kiinteästi itsenäistymiseen, jonka vuoksi elämänhallinta on yksi opinnäytetyömme pääteoriasta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella nuorten kanssa harjoitellaan paljon käytännön taitoja, kuten rahankäyttöä ja kotitöitä. Itsenäistyminen otetaan puheeksi nuorten kanssa ajoissa ja ohjaajat pyrkivät antamaan nuorille ikätasoa vastaavan määrän vastuuta ja tukevat heitä koulutuksessa sekä ihmissuhteissa. Ohjaajat kokivat, että kyseisessä lastensuojelulaitoksessa on paljon mahdollisuuksia nuorten itsenäistymiselle, mutta sijoitusajalla on merkittävä vaikutus. Jos työskentelyaikaa on ollut useampi vuosi, tulokset ovat olleet myös selkeämpiä. Lyhyissä sijoituksissa huomattavia muutoksia ei välttämättä tapahdu. Ohjaajat korostivat nuoren oman motivaation merkitystä itsenäistymisprosessissa. Jatkoa ajatellen voisi tutkia, mitä mieltä itsenäistyvät nuoret ovat omista itsenäisistä taidoistaan tai menetelmien käytettävyyttä nuoren itsenäistymisen harjoitteluissa.