Ylävartalon maksimivoiman yhteys tasatyönnön kestävyyssuorituskykyyn nuorilla naishiihtäjillä
Martikkala, Sanna (2019)
Martikkala, Sanna
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903193431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903193431
Tiivistelmä
Maastohiihto on intervallityyppinen laji, jossa tarvitaan hyviä aerobisia ominaisuuksia. Ylävartalon voimaominaisuuksien merkitys on kuitenkin kasvanut nykyajan hiihdossa ja hyvällä hermolihasjärjestelmän toiminnalla voi kasvattaa kestävyyssuorituskykyä. Maksimivoiman on osoitettu olevan yhteydessä kestä- vyyssuorituskykyyn ja sen tekijöihin, kuten maksimaaliseen hapenottokykyyn.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ylävartalon maksimivoiman yhteyttä tasatyönnön kestävyyssuorituskykyyn nuorilla naishiihtäjillä. Tutkimuksessa selvitettiin maksimaalisten voimatasojen yhteyksiä maksimaaliseen hapenottokykyyn, maksimaalisen hapenottokyvyn testin uupumisaikaan ja anaerobisen kynnyksen hapenkulutukseen. Lisäksi selvitettiin myös iän yhteyksiä saatuihin testituloksiin sekä ylävartalon voimatestien välisiä yhteyksiä. Toimeksiantajana toimi Lapin urheiluakatemia.
Tutkimukseen osallistui kymmenen kansallisen tason nuorta naishiihtäjää.
Tutkittavat suorittivat antropometriset mittaukset sekä tasatyönnön maksimaalisen hapenottokyvyn testin ja ylävartalon voimatestit. Tuloksien yhteyksien tarkasteluun käytettiin Pearsonin korrelaatioanalyysia.
Työn päätuloksina havaittiin, etteivät absoluuttiset maksimaaliset voimat olleet yhteydessä tasatyönnön kestävyyssuorituskyvyn muuttujiin. Sen sijaan ylätaljavedon 1 RM/BW oli positiivisen kohtalaisesti yhteydessä tasatyönnön maksimaaliseen hapenottokykyyn sekä ylätaljavedon 1 RM/BW ja penkkipunnerruksen 1 RM/BW olivat myös positiivisen kohtalaisesti yhteydessä maksimaalisen hapenottokyvyn testin uupumisaikaan. Tilastollisesti melkein merkitsevää positiivista korrelaatiota löydettiin penkkipunnerruksen toistomaksimin ja tasatyönnön maksimaalisen hapenottokyvyn testin uupumisajan väliltä (p = ,013). Cross-country skiing is an interval-type of sport. It requires good aerobic endurance characteristics. The importance of upper-body strength has increased throughout the years and with a well functioning neuromuscular system, endurance performance can be increased. Maximal strength has been shown to be in relation with the endurance performance and its factors, like maximal oxygen uptake.
The purpose of this preliminary study was to examine the relationship between maximal upper-body strength and double poling endurance performance in young female cross-country skiers. In this study maximal upper-body strength was investigated in relation to maximal oxygen uptake, time to exhaustion at maximal oxygen uptake test and lactate threshold during double poling. In addition, a correlation between the age and strength test as well as upper-body strength tests was studied. This thesis was commissioned by Lapland Sports Academy.
Ten national level female cross-country skiers participated in the study. They performed anthropometric measurements, maximal oxygen uptake test during double poling and upper-body strength tests. The data were analyzed by using Pearson’s correlation analysis.
The main results of this thesis were that there was no correlation between the absolute maximal strength and variables of endurance performance during the double poling. Instead, the pulldown 1 RM/BW was in a moderate positive correlation with the double poling maximal oxygen uptake. The pulldown 1 RM/BW and the bench press 1 RM/BW were also in a moderate positive correlation with time to exhaustion at maximal oxygen uptake test. There was a significant correlation between the bench press and time to exhaustion (p = ,013).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ylävartalon maksimivoiman yhteyttä tasatyönnön kestävyyssuorituskykyyn nuorilla naishiihtäjillä. Tutkimuksessa selvitettiin maksimaalisten voimatasojen yhteyksiä maksimaaliseen hapenottokykyyn, maksimaalisen hapenottokyvyn testin uupumisaikaan ja anaerobisen kynnyksen hapenkulutukseen. Lisäksi selvitettiin myös iän yhteyksiä saatuihin testituloksiin sekä ylävartalon voimatestien välisiä yhteyksiä. Toimeksiantajana toimi Lapin urheiluakatemia.
Tutkimukseen osallistui kymmenen kansallisen tason nuorta naishiihtäjää.
Tutkittavat suorittivat antropometriset mittaukset sekä tasatyönnön maksimaalisen hapenottokyvyn testin ja ylävartalon voimatestit. Tuloksien yhteyksien tarkasteluun käytettiin Pearsonin korrelaatioanalyysia.
Työn päätuloksina havaittiin, etteivät absoluuttiset maksimaaliset voimat olleet yhteydessä tasatyönnön kestävyyssuorituskyvyn muuttujiin. Sen sijaan ylätaljavedon 1 RM/BW oli positiivisen kohtalaisesti yhteydessä tasatyönnön maksimaaliseen hapenottokykyyn sekä ylätaljavedon 1 RM/BW ja penkkipunnerruksen 1 RM/BW olivat myös positiivisen kohtalaisesti yhteydessä maksimaalisen hapenottokyvyn testin uupumisaikaan. Tilastollisesti melkein merkitsevää positiivista korrelaatiota löydettiin penkkipunnerruksen toistomaksimin ja tasatyönnön maksimaalisen hapenottokyvyn testin uupumisajan väliltä (p = ,013).
The purpose of this preliminary study was to examine the relationship between maximal upper-body strength and double poling endurance performance in young female cross-country skiers. In this study maximal upper-body strength was investigated in relation to maximal oxygen uptake, time to exhaustion at maximal oxygen uptake test and lactate threshold during double poling. In addition, a correlation between the age and strength test as well as upper-body strength tests was studied. This thesis was commissioned by Lapland Sports Academy.
Ten national level female cross-country skiers participated in the study. They performed anthropometric measurements, maximal oxygen uptake test during double poling and upper-body strength tests. The data were analyzed by using Pearson’s correlation analysis.
The main results of this thesis were that there was no correlation between the absolute maximal strength and variables of endurance performance during the double poling. Instead, the pulldown 1 RM/BW was in a moderate positive correlation with the double poling maximal oxygen uptake. The pulldown 1 RM/BW and the bench press 1 RM/BW were also in a moderate positive correlation with time to exhaustion at maximal oxygen uptake test. There was a significant correlation between the bench press and time to exhaustion (p = ,013).