EBMeDS-päätöksentukipalvelun käyttäjäkokemuksen arviointi

Abstract

Insinöörityön tavoitteena oli selvittää, miten Kustannus Oy Duodecimin kehittämän EBMeDS-päätöksentukipalvelun loppukäyttäjät eli terveydenhuollon ammattilaiset kokevat tuotteen käytön työssään. EBMeDS tulee sanoista Evidence-Based Medicine electronic Decision Support, ja se on kliinisen päätöksenteon tuen järjestelmä, joka tuottaa potilaskohtaisia muistutteita, varoituksia ja suosituksia lääketieteellisen tiedon sekä potilastietojärjestelmään syötettyjen tietojen perusteella. Tuotteen onnistuneimpia ominaisuuksia sekä kehityskohteita tutkittiin käyttäjäkokemuksen kautta. Käyttäjäkokemuksen perusteella pyrittiin tuotteesta löytämään asioita, joita voitaisiin parantaa tuotteen jatkokehityksessä, ja ideoimaan jatkokehitysehdotuksia.

Työn teoriaosassa perehdyttiin kliiniseen päätöksenteon tukeen sekä sen hyötyihin ja haasteisiin. Lisäksi tutustuttiin käyttäjäkokemuksen määritelmään ja arviointitapoihin sekä käyttäjäkyselyyn ja haastatteluun menetelminä. Tutkimusta varten perehdyttiin myös vuonna 2016 toteutetun Pegasos-kyselyn tuloksiin, joista saatiin viitteitä käyttäjäkyselyn kysymyksiin.

Käyttäjäkokemuksesta kerättiin palautetta käyttäjäkyselyn ja haastattelun avulla. Käyttäjäkyselyyn osallistui 61 Helsingin kaupungilla työskentelevää terveydenhuollon ammattilaista, ja heistä viittä henkilöä haastateltiin tutkimuksen puitteissa. Haastatteluissa syvennyttiin kyselyn vastauksiin ja kerättiin laadullista dataa käyttäjäkokemuksesta.

Tutkimuksessa saatu palaute oli yleisesti ottaen positiivista. Keskeisimmät ongelmakohdat olivat päätöksentuessa esitetyn tiedon relevanssi ja suuri määrä sekä käyttäjien käyttökoulutuksen ja ajan puute. Työn tulosten perusteella EBMeDS:in käyttäjäkokemusta voidaan suurimmilta osin pitää kohtalaisen hyvänä. Tutkimustulosten perusteella ideoidut jatkokehitysehdotukset liittyvät pitkälti järjestelmän yksinkertaistamiseen sekä tiedon koostamiseen. Jatkokehitysehdotuksissa on ajateltu käyttäjien työn helpottamista entisestään ja käyttäjäkokemuksen parantamista. Tutkimuksen tuloksia ja jatkokehitysehdotuksia voidaan hyödyntää tuotteen päivityksissä ja tuotekehityksessä sekä mahdollisissa tulevissa tutkimuksissa.