RAI-arviointiväline osallisuutta edistämässä
Konkola, Tarja; Ranta, Outi; Stenberg, Minna (2019)
Konkola, Tarja
Ranta, Outi
Stenberg, Minna
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903243721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903243721
Tiivistelmä
Suomessa ollaan toteuttamassa laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista rakenneuudistusta. Yksi uudistuksen tavoitteista on edistää yksilön tasavertaisuutta ja osallisuutta omaan hoitoonsa. Tämän toteutuminen vaatii laaja-alaisen arviointivälineen, jonka avulla edistetään asiakkaan yksilöllisyyttä. Resident Assessment Instrument (RAI) on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin arviointijärjestelmä, joka täyttää vanhuspalvelulain vaatimukset.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö RAI-arviointivälineen avulla ilmentämään asiakkaan osallisuutta ja auttaako väline osallisuuden arvioinnissa. Työllä haluttiin myös lisätä hoitohenkilöstön myönteistä asennetta RAI-arviointivälinettä kohtaan.
Opinnäytetyö toteutettiin monimuotoisena ja työhön kerättyä aineistoa tarkasteltiin kvalitatiivisin menetelmin. Opinnäytetyön prosessi sisälsi työpajatyöskentelyä, kyselyitä sekä RAI-palauteraporttien tilastotiedon vertailua. Työpajat toteutettiin Järvenpään kotihoidossa ja Helsingin Itäisen kotihoitoyksikön kahdella lähipalvelualueella sekä Hyvinkään Veteraanitalosäätiön palvelutalossa. Toimipisteissä järjestettiin kaksi työpajaa, joiden kohderyhmänä oli arviointeja tekevä hoitohenkilöstö. Palauteraporttien vertailu tehtiin työyhteisötasolla kahden viimeisimmän raportin välillä.
Tuloksista selviää, että tietojärjestelmät, kuten RAI, koetaan edelleen enemmän irrallisina ja työaikaa vievinä kuin hoitotyötä tukevina välineinä. Asiakkaan osallisuutta oman arviointinsa tekemiseen pidettiin tärkeänä, mutta sen toteutuminen koettiin haasteeksi. Hoitajien ja asiakkaiden oli vaikea ymmärtää osallisuuden käsitettä ja tavoite sanan merkitystä.
RAI-koulutuksen lisääminen oli hoitohenkilöstön yhteinen tarve ja tavoite. Koulutuksella ja tiedon lisäämisellä voidaan motivoida hoitajia käyttämään RAI-arviointivälinettä osana asiakkaan yksilöllistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Osallisuuden arviointivälineenä RAI tuottaa hyvää ja vertailukelpoista tietoa. Luotettavan tiedonsaannin perusta on oikein täytetty RAI-arviointi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö RAI-arviointivälineen avulla ilmentämään asiakkaan osallisuutta ja auttaako väline osallisuuden arvioinnissa. Työllä haluttiin myös lisätä hoitohenkilöstön myönteistä asennetta RAI-arviointivälinettä kohtaan.
Opinnäytetyö toteutettiin monimuotoisena ja työhön kerättyä aineistoa tarkasteltiin kvalitatiivisin menetelmin. Opinnäytetyön prosessi sisälsi työpajatyöskentelyä, kyselyitä sekä RAI-palauteraporttien tilastotiedon vertailua. Työpajat toteutettiin Järvenpään kotihoidossa ja Helsingin Itäisen kotihoitoyksikön kahdella lähipalvelualueella sekä Hyvinkään Veteraanitalosäätiön palvelutalossa. Toimipisteissä järjestettiin kaksi työpajaa, joiden kohderyhmänä oli arviointeja tekevä hoitohenkilöstö. Palauteraporttien vertailu tehtiin työyhteisötasolla kahden viimeisimmän raportin välillä.
Tuloksista selviää, että tietojärjestelmät, kuten RAI, koetaan edelleen enemmän irrallisina ja työaikaa vievinä kuin hoitotyötä tukevina välineinä. Asiakkaan osallisuutta oman arviointinsa tekemiseen pidettiin tärkeänä, mutta sen toteutuminen koettiin haasteeksi. Hoitajien ja asiakkaiden oli vaikea ymmärtää osallisuuden käsitettä ja tavoite sanan merkitystä.
RAI-koulutuksen lisääminen oli hoitohenkilöstön yhteinen tarve ja tavoite. Koulutuksella ja tiedon lisäämisellä voidaan motivoida hoitajia käyttämään RAI-arviointivälinettä osana asiakkaan yksilöllistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Osallisuuden arviointivälineenä RAI tuottaa hyvää ja vertailukelpoista tietoa. Luotettavan tiedonsaannin perusta on oikein täytetty RAI-arviointi.