Hoitajien odotuksia, pelkoja ja toiveita liikkuvien palvelurobottien suhteen

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun Palvelurobotiikka terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä -osaamiskiihdyttämöä, jossa tuotetaan ratkaisuja loppukäyttäjien ja eri ammattiryhmien kanssa palvelurobotiikan hyödyntämiseen muun muassa arjen helpottamiseksi.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa suomalaisessa kontekstissa koulutetun hoitohenkilökunnan käsityksiä ja asenteita liikkuvien palvelurobottien suhteen.

Aluksi perehdyttiin aihepiirin tietopohjaan systemaattisen tiedonhaun avulla. Akateeminen tietopohja osoittautui niukaksi. Tiedon perusteella havaittiin, että informanttien käsitykset ja odotukset ovat eri konteksteissa vaihdelleet tutkimuksesta riippuen vastakkaisiksikin. Esimerkiksi robottien ihmismäistä ulkonäköä pidettiin joissakin tutkimuksissa toivottavana, toisissa päinvastoin. Tietopohjan analyysin ja empiirisen kokemuksen pohjalta voitaneen todeta, että kulloisenkin tutkimushetken mediailmapiiri robotiikan suhteen on voinut vaikuttaa tutkimusnäytteiden käsityksiin ja odotuksiin.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Tässä tutkimuksessa positiivisia odotuksia ja toiveita palvelurobottien suhteen oli vastauksissa hiukan yli puolessa. Suurimmat hyötyodotukset ja -toiveet (noin 44 % vastauksista) liittyivät robottien käyttöön hoitavan henkilökunnan avustamisessa ja itsenäisessäkin rutiinitehtävien hoidossa.

Kolmasosa vastaajista vierasti kaikenlaista robottien suoraa potilaskontaktia ja 75 % ei haluaisi robotiikkaa käytettävän psyykkiseen tukeen ja empatiaan liittyvissä hoidollisissa tilanteissa. Vain puolet vastaajista antaisi roboteille itsenäistä päätösvaltaa hoitotilanteissa tai hoitotyötä tukevissa tehtävissä. Vastaajista 92 % ilmaisi huolta työpaikkojen menetyksestä. Työuran pituuden tai ammattiryhmien perusteella ei aineistosta erottunut merkittävää eroa käsityksissä.

This final project is a part of the Competence Hub of Service Robotics for Enhancing Health and Wellbeing of Metropolia University of Applied Sciences. In the Competence Hub users and varying professional parties create resolutions for utilization of service robotics to ease daily life for example.

The purpose of this final project is to describe attitudes, perceptions and feelings of authorised nursing personnel about independent, mobile service robots in the Finnish context.

Firstly, the academic ground of information was studied through systematic information retrieval. That information base was found scarce. It was detected that perceptions and expectations of the informants were varying to the opposites, depending on the study and its context. For example, a humanoid appearance was found preferable in some studies, and undesirable in others. Through the analysis of the background knowledge and based on empirical experience, it may be fair to say that the then current media climate about robotics is likely to have influenced the perceptions and expectations of the respondents.

The data of this study was collected by means of a questionnaire. It was found that just over half of the participants expressed positive expectations and hopes about mobile service robots. Main expectations and hopes of benefits were related to the utilization of robots as an assistive tool for the nurse, as well as to their – even independent – function on routine tasks.

One third of the participants rejected all kinds of direct patient interaction of robots and 75 % would not want robotics to be used in nursing situations where psychological or empathic support is called on. Only half would let the robots to make independent decisions in nursing or supporting tasks. As many as 92 % of the participants were worried about losing jobs due to robotics. There was no significant distinction in attitudes depending on career stage nor the occupational group.