Uudet paloturvallisuusmääräykset ja palonestokemikaalien käyttö puurakentamisessa

Abstract

Paloturvallisuus on yksi rakentamisen oleellisista teknisistä vaatimuksista ja sitä koskevat säännökset ja ohjeet oli aiemmin koottu Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osaan E1. Sääntelyn selkeyttämiseksi ja vähentämiseksi RakMK E1 on korvattu ympäristöministeriön asetuksella rakennusten paloturvallisuudesta (YMA 848/2017) vuoden 2018 alusta lähtien. Uudistettavana olevassa maankäyttö- ja rakentamislaissa pyritään kiinnittämään huomiota rakentamisen energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen, ja näitä asioita selvitettiin myös "Savolaisen ekopientalon modernit rakennusmateriaalit"-hankkeessa (Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettu hanke Savonia-AMK:lle 2016-2018), jonka osana tämä opinnäytetyö tehtiin. Työn tavoitteena oli tarkastella rakentamismääräysten muutoksia lähinnä puukerrostalorakentamisen näkökulmasta ja pohtia, voidaanko palonestokemikaaleja käyttämällä parantaa puumateriaalien paloturvallisuutta ja siten lisätä puun käyttöä rakentamisessa.

Opinnäytetyössä käytiin läpi oleellisimmat palomääräyksiin tulleet muutokset vertaamalla RakMK E1:n ohjeita uuden asetuksen määräyksiin. Työssä selvitettiin palonestokemikaalien saatavuutta Suomessa ja kemikaalien toimintaperiaatteita puun palosuojauksessa. Käytännön kokeiden avulla vertailtiin palonestokemikaaleilla käsitellyn ja käsittelemättömän viilupuun palo-ominaisuuksia sekä käytön aikaisia haihtuvien orgaanisten aineiden päästöjä sisäilmaan.

Kartiokalorimetrikokeiden avulla tutkittiin kolmella eri palonestokemikaalilla käsiteltyjen LVL-koekappaleiden syttymisaikaa sekä lämmön- ja savuntuottoa. Palonestokemikaalikäsittely nopeutti syttymistä ja lisäsi savuntuottoa, mutta vähensi lämmöntuottoa verrattuna käsittelemättömään viilupuuhun, jolloin ainakin yhdellä palosuoja-aineella saatettaisiin päästä materiaalin paloluokkaan B (=materiaalin osallistuminen paloon hyvin rajoitettu). Palosuojakäsitellystä viilupuusta näytti kuitenkin pääsevän ilmaan selvästi suurempia määriä orgaanisia haihtuvia aineita verrattuna käsittelemättömään viilupuuhun tai sahatavaraan.

Uudet paloturvallisuusmääräykset laajentavat mahdollisuuksia käyttää massiivipuuta perinteisesti betonista tehtyjen kerrostalojen rakentamisessa ja sallivat muun muassa entistä korkeampien majoitus- ja hoivalaitosten rakentamisen asuin- ja työpaikkarakennusten lisäksi. Sisäpinnoissa saadaan myös jättää enemmän puuta näkyviin. Palosuojakäsittelyn avulla voidaan parantaa puun palo-ominaisuuksia ja päästä parempaan paloluokkaan, jolloin puun käyttömahdollisuudet vaativissakin rakenteissa lisääntyvät. Käyttämällä puuta betonin sijaan voidaan rakentamisen hiilijalanjälkeä pienentää, sillä puu sitoo kasvaessaan ilman hiilidioksidia ja toimii rakenteissa pitkäaikaisena hiilivarastona.