Yläkoululaisten kokemuksia kouluterveydenhoitajalta saamastaan tuesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Oulun seudun yhdeksäsluokkalaisten nuorten kokemuksia kouluterveydenhoitajalta saamastaan tuesta, sekä erityisesti kouluterveydenhoitajan vastaanotosta, vuorovaikutuksesta ja psykososiaalisesta tuesta. Lisäksi kartoitimme nuorten toivomuksia terveysneuvonnan aihealueista. Tutkimuksen tavoitteina oli nostaa esiin kehityskohteita kouluterveydenhoitajan työstä ja saada määrällistä tietoa Oulun seudun yhdeksäsluokkalaisten nuorten kokemuksista kouluterveydenhoitajalta saamastaan tuesta niin kouluterveydenhoitajille, kuin myös päättäjille. Tavoitteena oli myös kehittää terveysneuvontaa nuorten toiveita vastaaviksi.

Aineisto kerättiin Webropol kysely- ja tiedonkeruumenetelmän avulla strukturoidusti. Vastaukset tutkimusongelmiin selvitettiin pääosin kvantitatiivisen menetelmän avulla, jonka lisäksi kyselyssä käytettiin myös pieneltä osin kvalitatiivista menetelmää. Tutkimus toteutettiin lähettämällä nettikyselyn linkki syksyllä 2018 kolmen yläkoulun yhdelle yhdeksäsluokan opettajalle. Kyselyyn vastaaminen tapahtui tietokoneluokissa ja kyselyyn vastasi yhteensä 53 yhdeksäsluokkalaista. Mittari laadittiin yhdeksäsluokkalaisille nuorille selkeäksi ja yksinkertaiseksi, joka kannusti vastaamaan. Vastaukset analysoitiin Webropol-ohjelman avulla tilastollisin menetelmin ja vastaukset kuvattiin suorina jakaumina, ristiintaulukointina, prosentteina sekä keskiarvoina. Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti ja jaoteltiin vastausten sisällön mukaan kokonaisuuksiksi.

Tutkimuksen kysymykset olivat samansuuntaisia kouluterveyskyselyn kanssa. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että Oulun seudun yhdeksäsluokkalaiset kokivat kouluterveydenhoitajan vastaanoton melko matalan kynnyksen palveluna, jossa tuen tai avun saanti oli pääosin koettu riittävänä ja hyvänä. Terveysneuvonnan joistain osa-alueista he toivoivat kuitenkin enemmän neuvontaa. Lisää terveysneuvontaa toivottiin eniten tulevaisuuden suunnitelmiin, nukkumiseen ja jaksamiseen sekä painonhallintaan liittyen. Näistä jokaisesta osa-alueesta tytöt toivoivat neuvontaa poikia enemmän. Joissain määrin oppilaat eivät pystyneet tai halunneet keskustella henkilökohtaisista asioista kouluterveydenhoitajan kanssa.

Opinnäytetyön tuloksista raportoidaan Oulun seudun yläkoulujen kouluterveydenhoitajille. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää myös Oulun kaupungin LAPE-muutosohjelman hankkeissa kehittäen lapsi- ja perhepalveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi sekä oikea-aikaisiksi.