Kolmannen niiton nurmisäilörehun tuotantovaikutukset
Roivainen, Juliana (2019)
Roivainen, Juliana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904034261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904034261
Tiivistelmä
Kolmen niiton strategia kasvattaa koko ajan suosiotaan ja lämpenevän ilmaston myötä kolmas niitto on mahdollista myös Suomen pohjoisosissa. Opinnäytetyössä tutkittiin lypsylehmien kolmannen niiton nurmisäilörehun syöntiä sekä sen vaikutusta lypsylehmien maitotuotokseen ja maidon pitoisuuksiin. Kolmannen niiton nurmisäilörehun tuotantovaikutuksia on tutkittu vähemmän kuin ensimmäisen ja toisen niiton tuotantovaikutuksia. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös kolmannen niiton strategian suunnittelu, nurmen korjuuajankohta sekä nurmen lannoitus kolmen niiton strategiassa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Nurmet Rahaksi-hanke.
Koe oli toisinto vuonna 2017 tehdystä kokeesta, jossa säilörehut oli säilötty pyöröpaaleissa, kun taas opinnäytetyön kokeessa ne oli säilötty laakasiiloissa. Toisinnon tarkoitus oli minimoida yksittäisen vuoden sääolosuhteet. Kokeessa oli seosrehuina ensimmäisen, toisen ja kolmannen niiton nurmisäilörehuja. Insentec-vaakakupit punnitsivat syötyä seosrehumäärää eläinkohtaisesti, mistä saatiin data syönnin analysointiin. Kokeen aikana kerättiin näytteitä maidosta, säilörehusta ja väkirehusta. Kokeen 48 eläintä jaettiin blokkeihin poikimakerran, maitotuotoksen ja lypsykauden perusteella.
Kolmannen niiton nurmisäilörehua syötiin vähemmän kuin ensimmäisen ja toisen niiton säilörehua. Osa vähentyneestä syönnistä selittyi rehun kemiallisella koostumuksella, mutta huomattava osa jää määrittelemättömälle rehun maittavuuden alentumiselle. Ensimmäisen ja kolmannen niiton säilörehujen syönnin erot olivat kokeessa poikkeuksellisen suuria. Alhaisemman säilörehun syönnin vuoksi myös kolmannen niiton maitotuotos ja energiakorjattu maitotuotos olivat alhaisimmat verrattuna aikaisempiin satoihin. Eri niittojen rasvapitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Maidon valkuaispitoisuus oli korkein ensimmäisen niiton säilörehulla rehun korkean D-arvon vuoksi. Myös aikaisempien kokeiden perusteella on havaittu, että kolmannen niiton tuotantovaikutukset ovat olleet oletettuja pienemmät.
Kolmen niiton strategia on hyvä, jos tavoitteena on korkea kokonaissadon D-arvo. Kolmannen niiton syöttäminen voi olla käytännössä haastavaa etenkin erillisruokinnassa, koska sen laatu vaihtelee ja se ei välttämättä sovi korkeatuottoiselle, mutta sen sijaan sitä voisi sekoittaa aiempien niittojen satoihin sopivilla suhteilla. Kolmannen niiton säilörehun laatu on vaihtelevaa, minkä vuoksi se sopii parhaiten loppulypsykauden lehmille tai uudistuskarjalle. Kolmen niiton strategiaa voisi jatkossa tutkia niin, että kolmannen sadon korjuu olisi syyskuun sijasta elokuussa. Tällöin toinen sato jäisi pienemmäksi ja kolmannella sadolla olisi laadullisesti ja määrällisesti suurempi merkitys kuin toisella niitolla.
Koe oli toisinto vuonna 2017 tehdystä kokeesta, jossa säilörehut oli säilötty pyöröpaaleissa, kun taas opinnäytetyön kokeessa ne oli säilötty laakasiiloissa. Toisinnon tarkoitus oli minimoida yksittäisen vuoden sääolosuhteet. Kokeessa oli seosrehuina ensimmäisen, toisen ja kolmannen niiton nurmisäilörehuja. Insentec-vaakakupit punnitsivat syötyä seosrehumäärää eläinkohtaisesti, mistä saatiin data syönnin analysointiin. Kokeen aikana kerättiin näytteitä maidosta, säilörehusta ja väkirehusta. Kokeen 48 eläintä jaettiin blokkeihin poikimakerran, maitotuotoksen ja lypsykauden perusteella.
Kolmannen niiton nurmisäilörehua syötiin vähemmän kuin ensimmäisen ja toisen niiton säilörehua. Osa vähentyneestä syönnistä selittyi rehun kemiallisella koostumuksella, mutta huomattava osa jää määrittelemättömälle rehun maittavuuden alentumiselle. Ensimmäisen ja kolmannen niiton säilörehujen syönnin erot olivat kokeessa poikkeuksellisen suuria. Alhaisemman säilörehun syönnin vuoksi myös kolmannen niiton maitotuotos ja energiakorjattu maitotuotos olivat alhaisimmat verrattuna aikaisempiin satoihin. Eri niittojen rasvapitoisuudet eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Maidon valkuaispitoisuus oli korkein ensimmäisen niiton säilörehulla rehun korkean D-arvon vuoksi. Myös aikaisempien kokeiden perusteella on havaittu, että kolmannen niiton tuotantovaikutukset ovat olleet oletettuja pienemmät.
Kolmen niiton strategia on hyvä, jos tavoitteena on korkea kokonaissadon D-arvo. Kolmannen niiton syöttäminen voi olla käytännössä haastavaa etenkin erillisruokinnassa, koska sen laatu vaihtelee ja se ei välttämättä sovi korkeatuottoiselle, mutta sen sijaan sitä voisi sekoittaa aiempien niittojen satoihin sopivilla suhteilla. Kolmannen niiton säilörehun laatu on vaihtelevaa, minkä vuoksi se sopii parhaiten loppulypsykauden lehmille tai uudistuskarjalle. Kolmen niiton strategiaa voisi jatkossa tutkia niin, että kolmannen sadon korjuu olisi syyskuun sijasta elokuussa. Tällöin toinen sato jäisi pienemmäksi ja kolmannella sadolla olisi laadullisesti ja määrällisesti suurempi merkitys kuin toisella niitolla.