Velkajärjestelyn hakeminen päämiehelle - Edunvalvojan käsikirja
Talala, Suvi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904054469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904054469
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on koota edunvalvojalle käsikirja velkajärjestelyn hakemisesta päämiehelle. Ajatus aiheesta tuli, kun suoritin ammattiharjoittelua Oulun edunvalvontatoimistossa ja kiinnostuin päämiesten velkojen hoitamisesta.
Toiminallisena opinnäytetyönä olen teoriaosan lisäksi koonnut käsikirjan edunvalvojalle. Edunvalvoja voi käsikirjan avulla tarkistaa, missä tilanteissa päämiehelle tulisi hakea velkajärjestelyä. Käsikirjan tavoitteena on antaa edunvalvojalle tarvittavat tiedot velkajärjestelystä päätöksenteon tueksi. Käsikirja on laadittu selkeälukuiseksi, jotta edunvalvoja voisi hyödyntää käsikirjaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on lainopillinen, ja lähteinä on käytetty ajanmukaista lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, oikeusministeriön ohjeistusta edunvalvojan työhön, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä. Työssä esitellään myös kolme eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua kanteluun edunvalvonnassa olevan päämiehen velkojen hoitamiseen.
Tutkimusongelma on se missä, tilanteissa edunvalvoja hakee velkajärjestelyä? Tutkimusongelma voidaan jakaa kahteen eri tutkimuskysymykseen, jotka ovat 1. Miten edunvalvoja arvioi velkajärjestelyn tarpeen päämiehelle? ja 2. Rikkooko edunvalvoja velvollisuuksiaan jättäessään hakematta velkajärjestelyä päämiehelle?
Edunvalvojan tulee arvioida velkajärjestelyyn hakeutuminen päämieskohtaisesti, sekä päämiehen etua ajatellen. Pienituloisille päämiehille velkajärjestely on edullisin vaihtoehto. Suurituloisille päämiehille edunvalvojan tulee pohtia onko velkojen maksaminen ulosoton kautta kannattavampaa verrattuna velkajärjestelyyn. Velkojen vanhentuminen voi olla joissakin tilanteissa ratkaisu velkojen hoitamiseen, koska vanhentunutta velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Päämiehelle ei tarvitse hakea velkajärjestelyä tai hakemuksen lähettämistä voi tarvittaessa lykätä, jos edunvalvoja voi perustella päätöksensä riittävästi. Edunvalvojalle voi aiheutua vahingonkorvausvelvollisuus huonosta velkojen hoitamisesta.
Toiminallisena opinnäytetyönä olen teoriaosan lisäksi koonnut käsikirjan edunvalvojalle. Edunvalvoja voi käsikirjan avulla tarkistaa, missä tilanteissa päämiehelle tulisi hakea velkajärjestelyä. Käsikirjan tavoitteena on antaa edunvalvojalle tarvittavat tiedot velkajärjestelystä päätöksenteon tueksi. Käsikirja on laadittu selkeälukuiseksi, jotta edunvalvoja voisi hyödyntää käsikirjaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on lainopillinen, ja lähteinä on käytetty ajanmukaista lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, oikeusministeriön ohjeistusta edunvalvojan työhön, oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä. Työssä esitellään myös kolme eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua kanteluun edunvalvonnassa olevan päämiehen velkojen hoitamiseen.
Tutkimusongelma on se missä, tilanteissa edunvalvoja hakee velkajärjestelyä? Tutkimusongelma voidaan jakaa kahteen eri tutkimuskysymykseen, jotka ovat 1. Miten edunvalvoja arvioi velkajärjestelyn tarpeen päämiehelle? ja 2. Rikkooko edunvalvoja velvollisuuksiaan jättäessään hakematta velkajärjestelyä päämiehelle?
Edunvalvojan tulee arvioida velkajärjestelyyn hakeutuminen päämieskohtaisesti, sekä päämiehen etua ajatellen. Pienituloisille päämiehille velkajärjestely on edullisin vaihtoehto. Suurituloisille päämiehille edunvalvojan tulee pohtia onko velkojen maksaminen ulosoton kautta kannattavampaa verrattuna velkajärjestelyyn. Velkojen vanhentuminen voi olla joissakin tilanteissa ratkaisu velkojen hoitamiseen, koska vanhentunutta velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Päämiehelle ei tarvitse hakea velkajärjestelyä tai hakemuksen lähettämistä voi tarvittaessa lykätä, jos edunvalvoja voi perustella päätöksensä riittävästi. Edunvalvojalle voi aiheutua vahingonkorvausvelvollisuus huonosta velkojen hoitamisesta.