Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma
Alaluusua, Jenna-Maria (2019)
Alaluusua, Jenna-Maria
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904074514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904074514
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Yritys X :n Oulun myymälän työhyvinvoinnin tila tällä hetkellä sekä ne syyt, jotka siihen vaikuttavat. Lisäksi selvitetään henkilöstöjohtamisen tasoa. Oma tavoitteeni on oppia käsittelemään työhyvinvointiin liittyviä ongelmia esimiesnäkökulmasta. Kohdeyritys on ruotsalainen Yritys X, joka toimii vähittäismyynnin parissa. Toimeksiantaja on Oulun myymälä ja tutkimuskohteena koko myymälän henkilökunta.
Kohdeyritykselle on laadittu aiemmin syksyllä 2018 työhyvinvointikysely, joka toimii osana tämän opinnäytetyön tietoperustaa. Aiempaa kyselyä tukemaan ja täydentämään loin viitekehyksen, joka käsittelee työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen osa-alueita. Käytin työssä apunani myös lainsäädännön määräyksiä työhyvinvoinnin ylläpidosta työpaikoilla. Rajaus tähän tehtiin sen mukaan, millä oli merkitystä juuri tässä yrityksessä. Tässä työssä on käytetty laadullisen ja määrällisen tutkimusmenetelmän yhdistämistä, mixed methods research- lähestymistapaa (MMR).
Hyvinvointia tutkittiin työhyvinvointikyselyn avulla, joka jaettiin kahteen osuuteen: Henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin. Kysely tarjosi koko henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa ja antaa kehitysideoita koskien työhyvinvointia kohdeyrityksessä. Aineiston keruu menetelminä käytin kyselylomaketta sekä omaa havainnointia työympäristössäni. Kysely toteutettiin kahden viikon aikana, ja siihen osallistui koko henkilökunta eli 12 henkeä.
Työn tuloksina olivat johtopäätökset työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen tilasta sekä kyselytulosten ja sitä tukevan teorian pohjalta laadittu työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma toimeksiantajalle. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on auttaa yritystä työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen ylläpitoon sekä kehittämiseen. Lisäksi yritys voi halutessaan käyttää kehittämissuunnitelmaa johtamisen työkaluna.
Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointi muodostuu erityisesti hyvästä työkyvystä, esimiehen kuuntelutaidoista, työvuorosuunnittelusta, stressitekijöiden vähentämisestä sekä yhdessä tekemisen ilosta. Jokainen työntekijä on osa työyhteisöä ja näin ollen jokaisen yksittäinen panos vaikuttaa lopputulokseen. Kyselyn vastausten perusteella saatiin kehitysehdotuksia, joiden avulla voidaan lähteä työhyvinvointia kehittämään tulevaisuudessa. Tulokset on koottu opinnäytetyön kappaleisiin 7 ja 8.
Kohdeyritykselle on laadittu aiemmin syksyllä 2018 työhyvinvointikysely, joka toimii osana tämän opinnäytetyön tietoperustaa. Aiempaa kyselyä tukemaan ja täydentämään loin viitekehyksen, joka käsittelee työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen osa-alueita. Käytin työssä apunani myös lainsäädännön määräyksiä työhyvinvoinnin ylläpidosta työpaikoilla. Rajaus tähän tehtiin sen mukaan, millä oli merkitystä juuri tässä yrityksessä. Tässä työssä on käytetty laadullisen ja määrällisen tutkimusmenetelmän yhdistämistä, mixed methods research- lähestymistapaa (MMR).
Hyvinvointia tutkittiin työhyvinvointikyselyn avulla, joka jaettiin kahteen osuuteen: Henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin. Kysely tarjosi koko henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa ja antaa kehitysideoita koskien työhyvinvointia kohdeyrityksessä. Aineiston keruu menetelminä käytin kyselylomaketta sekä omaa havainnointia työympäristössäni. Kysely toteutettiin kahden viikon aikana, ja siihen osallistui koko henkilökunta eli 12 henkeä.
Työn tuloksina olivat johtopäätökset työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen tilasta sekä kyselytulosten ja sitä tukevan teorian pohjalta laadittu työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma toimeksiantajalle. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on auttaa yritystä työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen ylläpitoon sekä kehittämiseen. Lisäksi yritys voi halutessaan käyttää kehittämissuunnitelmaa johtamisen työkaluna.
Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointi muodostuu erityisesti hyvästä työkyvystä, esimiehen kuuntelutaidoista, työvuorosuunnittelusta, stressitekijöiden vähentämisestä sekä yhdessä tekemisen ilosta. Jokainen työntekijä on osa työyhteisöä ja näin ollen jokaisen yksittäinen panos vaikuttaa lopputulokseen. Kyselyn vastausten perusteella saatiin kehitysehdotuksia, joiden avulla voidaan lähteä työhyvinvointia kehittämään tulevaisuudessa. Tulokset on koottu opinnäytetyön kappaleisiin 7 ja 8.