Avoin kirjasto: Tapaustutkimus Jynkän lähikirjastosta omatoimikirjastona
Turja, Hanna-Kaisa (2019)
Turja, Hanna-Kaisa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904074505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904074505
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Jynkän lähikirjaston omatoimikirjaston käyttämistä. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja sen aineisto muodostui haastatteluista ja havainnoinneista omatoimikirjaston aukioloaikoina. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten omatoimikirjasto toimii kohtaamisen tilana sosiaalisen kirjaston periaatteiden mukaisesti. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisiin tiedollisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin omatoimikirjasto vastaa sekä millaisiin sosiaalisiin tarpeisiin omatoimikirjasto vastaa. Tapaustutkimuksen tavoitteena oli kuvata Jynkän omatoimikirjastoa ilmiönä ja selvittää, millaista toimintaa omatoimikirjastossa tapahtuu. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kuopion kaupunginkirjasto, ja yhteyshenkilönä toimi kaupunginkirjaston asiakaspalvelu- ja kokoelmapäällikkö.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä systemaattisesti jäsenneltyä havainnointia. Haastatteluita tehtiin kolme, ja havainnointiaika Jynkän omatoimikirjastossa oli yhteensä yli yhdeksän tuntia. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tapaustutkimus osoitti, että omatoimikirjasto toimi kohtaamisen tilana toisilleen tuntemattomien ja toistensa kanssa erilaisissa sosiaalisissa suhteissa olevien kanssa. Omatoimikirjastoa käytettiin erilaisten tiedollisten ja kulttuuristen tarpeiden tyydyttämiseen ja ne saattoivat limittyä toisiinsa. Sosiaalisten tarpeiden merkitys näkyi etenkin lapsiperheiden osalta omatoimikirjaston käytössä.
Kuopion kaupunginkirjasto voi hyötyä opinnäytetyöstä arvioidessaan omatoimikirjastojen käyttöä ja kehittäessään kirjaston palveluita. Tapaustutkimuksen tavoitteena ei ollut tuottaa yleistettävää tietoa. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin etnografisella tutkimusotteella tehtyä selvitystä omatoimikirjaston käyttämisestä, erilaisten asiakasryhmien omatoimikirjaston käyttöä ja asiakkaiden omatoimikirjastolle antamien merkitysten selvittämistä. The purpose of this thesis was to analyse how Jynkkä branch library works as an open library. The aim of this study was to gather information about how an open library is used as a space to encounter according to the concept of the social library. The objective was also to explore what kind of cognitive, cultural and social needs the open library match in Jynkkä branch library.
This work was carried out as a case study. The empirical part consisted of interview study and systematical observation. The data was collected from three customers of the open library in Jynkkä. Observation data was collected over nine hours. The data were analyzed using qualitative content analysis.
The results of the study suggest that an open library is used as a meeting space between people unknown to each other and between people whose social relations differ from each other.
The open library is used to satisfy both cognitive and social needs. The study shows that there is some overlap between these needs. Social needs of families with children were particularly looked into.
The findings indicate that an open library is used mainly the same way as a conventional library. Further research is required to examine how different customers use an open library and what kind of meanings the open library has for them. An ethnographical method to carry out the study would be recommendable.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä systemaattisesti jäsenneltyä havainnointia. Haastatteluita tehtiin kolme, ja havainnointiaika Jynkän omatoimikirjastossa oli yhteensä yli yhdeksän tuntia. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tapaustutkimus osoitti, että omatoimikirjasto toimi kohtaamisen tilana toisilleen tuntemattomien ja toistensa kanssa erilaisissa sosiaalisissa suhteissa olevien kanssa. Omatoimikirjastoa käytettiin erilaisten tiedollisten ja kulttuuristen tarpeiden tyydyttämiseen ja ne saattoivat limittyä toisiinsa. Sosiaalisten tarpeiden merkitys näkyi etenkin lapsiperheiden osalta omatoimikirjaston käytössä.
Kuopion kaupunginkirjasto voi hyötyä opinnäytetyöstä arvioidessaan omatoimikirjastojen käyttöä ja kehittäessään kirjaston palveluita. Tapaustutkimuksen tavoitteena ei ollut tuottaa yleistettävää tietoa. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin etnografisella tutkimusotteella tehtyä selvitystä omatoimikirjaston käyttämisestä, erilaisten asiakasryhmien omatoimikirjaston käyttöä ja asiakkaiden omatoimikirjastolle antamien merkitysten selvittämistä.
This work was carried out as a case study. The empirical part consisted of interview study and systematical observation. The data was collected from three customers of the open library in Jynkkä. Observation data was collected over nine hours. The data were analyzed using qualitative content analysis.
The results of the study suggest that an open library is used as a meeting space between people unknown to each other and between people whose social relations differ from each other.
The open library is used to satisfy both cognitive and social needs. The study shows that there is some overlap between these needs. Social needs of families with children were particularly looked into.
The findings indicate that an open library is used mainly the same way as a conventional library. Further research is required to examine how different customers use an open library and what kind of meanings the open library has for them. An ethnographical method to carry out the study would be recommendable.