Yhteistyössä ikääntyneen hyväksi
Lammi, Katja (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904064484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904064484
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työntekijöiden näkemyksiä säännöllisiä kotihoidon palveluja saavien ja lyhytaikaishoitojaksoilla käyvien ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvoinnista ja sen tukemisesta yhteistyössä. Tarkoituksena oli saada vastauksia moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen kotihoidon, lyhytaikaishoidon ja sosiaalityön välillä yhteisen asiakkaan kotona asumisen tukemiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruumenetelmänä olivat avoimet yksilöhaastattelut, jotka analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Teoreettisena viitekehyksenä asiakkaan hyvinvoinnin ilmenemiselle oli Daniel Haybronin Hyvän elämän lähteet. Yhteistyön teoriaa tarkasteltiin aikaisempien tutkimuksien, moniammatillisen yhteistyön, vuorovaikutuksen ja luottamuksen käsitteiden näkökulmasta. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikääntyneet kotihoidon asiakkaat, jotka käyvät lyhytaikaishoitojaksoilla ja jotka asuvat joko yksin tai omaisen kanssa. Haastatteluihin osallistui kuusi työntekijää Helsingin kaupungin Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden Pohjoisen palvelualueen kotihoidosta, gerontologisesta sosiaalityöstä ja lyhytaikaishoidosta.
Tulosten mukaan työntekijät arvioivat ikääntyneen asiakkaan hyvinvointia toimintakyvyn, muistin, mielialan, arjen sujumisen, sosiaalisen verkoston, kodin ja asumisolosuhteiden perusteella. Hyvinvointia tukeva yhteistyö oli sekä toimivaa että haasteellista, ja yhteistyössä nähtiin mahdollisuuksia. Toimivaan yhteistyöhön kuuluivat asiakkaan asioiden hoituminen, toimintakyvyn yhdessä arviointi, riittävä tiedon kulku ja eri tahojen selkeät roolit. Haasteita yhteistyöhön toivat henkilöstövajaukset, kiire, riittämätön tiedon kulku ja erinäiset hankaluudet asiakkaan asioiden hoitamisessa. Mahdollisuuksina yhteistyölle nähtiin vuorovaikutuksellisuuden lisääntyminen, tiedonkulun parantuminen ja kotihoidon monipuolistuminen samalla asiakaslähtöistä ja yksilöllistä asiakkaan kohtaamista lisäten.
Johtopäätöksinä yhteistyön kehittämiselle ovat organisaatiorajojen ylitysmahdollisuudet yhteisen asiakkaan hyväksi, lisääntyvää matalan kynnyksen yhteydenottoa tahojen välillä yhteisen asiakkaan asioissa ja vuorovaikutustaitojen parantumista.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineiston keruumenetelmänä olivat avoimet yksilöhaastattelut, jotka analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Teoreettisena viitekehyksenä asiakkaan hyvinvoinnin ilmenemiselle oli Daniel Haybronin Hyvän elämän lähteet. Yhteistyön teoriaa tarkasteltiin aikaisempien tutkimuksien, moniammatillisen yhteistyön, vuorovaikutuksen ja luottamuksen käsitteiden näkökulmasta. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikääntyneet kotihoidon asiakkaat, jotka käyvät lyhytaikaishoitojaksoilla ja jotka asuvat joko yksin tai omaisen kanssa. Haastatteluihin osallistui kuusi työntekijää Helsingin kaupungin Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden Pohjoisen palvelualueen kotihoidosta, gerontologisesta sosiaalityöstä ja lyhytaikaishoidosta.
Tulosten mukaan työntekijät arvioivat ikääntyneen asiakkaan hyvinvointia toimintakyvyn, muistin, mielialan, arjen sujumisen, sosiaalisen verkoston, kodin ja asumisolosuhteiden perusteella. Hyvinvointia tukeva yhteistyö oli sekä toimivaa että haasteellista, ja yhteistyössä nähtiin mahdollisuuksia. Toimivaan yhteistyöhön kuuluivat asiakkaan asioiden hoituminen, toimintakyvyn yhdessä arviointi, riittävä tiedon kulku ja eri tahojen selkeät roolit. Haasteita yhteistyöhön toivat henkilöstövajaukset, kiire, riittämätön tiedon kulku ja erinäiset hankaluudet asiakkaan asioiden hoitamisessa. Mahdollisuuksina yhteistyölle nähtiin vuorovaikutuksellisuuden lisääntyminen, tiedonkulun parantuminen ja kotihoidon monipuolistuminen samalla asiakaslähtöistä ja yksilöllistä asiakkaan kohtaamista lisäten.
Johtopäätöksinä yhteistyön kehittämiselle ovat organisaatiorajojen ylitysmahdollisuudet yhteisen asiakkaan hyväksi, lisääntyvää matalan kynnyksen yhteydenottoa tahojen välillä yhteisen asiakkaan asioissa ja vuorovaikutustaitojen parantumista.