Potilaan säteilyaltistus koronaariangiografiassa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kinnunen, Ida-Lotta (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094641
Tiivistelmä
Koronaariangiografia tarkoittaa sepelvaltimoiden varjoainekuvausta, jonka avulla voidaan tutkia sepelvaltimoiden anatomiaa ja diagnosoida mahdollinen sepelvaltimotauti. Koronaariangiografiassa käytetään kuvantamismenetelmänä läpivalaisua, jonka myötä sekä henkilökunta että potilas altistuvat säteilylle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla potilaan säteilyaltistusta koronaariangiografiassa ja siihen vaikuttavia tekijöitä noudattaen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että saatua tietoa voidaan hyödyntää verratessa koronaariangiografiaa muihin sydämen kuvantamismenetelmiin. Tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös käytännön työssä vähentämään potilaan säteilyaltistusta koronaariangiografiassa. Opinnäytetyö on osa Oulun ammattikorkeakoulun Sydämen Asialla-projektia.
Kirjallisuuskatsauksen aineistohaku tehtiin kolmeen eri tietokantaan ennalta suunnitellun hakustrategian mukaisesti. Hakutuloksia tuli yhteensä 256 kpl. Hakutulokset karsittiin otsikon, tiivistelmän ja koko tekstin perusteella. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä kolmetoista tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan potilaan säteilyaltistus koronaariangiografiassa voi vaihdella suurestikin. DAP:n vaihteluväli oli 8.5 – 95.64 Gycm², ilmakerman 141.2 – 769.52 mGy, pinta-annoksen 158.2 - 272.5 mGy ja KAP:n 1323 – 7855 μGym². Läpivalaisuaika vaihteli 1.3 – 7.45 min. Potilaan säteilyaltistukseen vaikuttivat tutkimustulosten mukaan tutkimuslaite, tekniset valinnat, tutkimus- ja potilaskohtaiset tekijät sekä lääkärin kokemus ja koulutus.
Jatkotutkimushaasteena voisi tutkia millainen on potilaan säteilyaltistus pallolaajennuksessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla potilaan säteilyaltistusta koronaariangiografiassa ja siihen vaikuttavia tekijöitä noudattaen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että saatua tietoa voidaan hyödyntää verratessa koronaariangiografiaa muihin sydämen kuvantamismenetelmiin. Tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös käytännön työssä vähentämään potilaan säteilyaltistusta koronaariangiografiassa. Opinnäytetyö on osa Oulun ammattikorkeakoulun Sydämen Asialla-projektia.
Kirjallisuuskatsauksen aineistohaku tehtiin kolmeen eri tietokantaan ennalta suunnitellun hakustrategian mukaisesti. Hakutuloksia tuli yhteensä 256 kpl. Hakutulokset karsittiin otsikon, tiivistelmän ja koko tekstin perusteella. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä kolmetoista tutkimusta, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan potilaan säteilyaltistus koronaariangiografiassa voi vaihdella suurestikin. DAP:n vaihteluväli oli 8.5 – 95.64 Gycm², ilmakerman 141.2 – 769.52 mGy, pinta-annoksen 158.2 - 272.5 mGy ja KAP:n 1323 – 7855 μGym². Läpivalaisuaika vaihteli 1.3 – 7.45 min. Potilaan säteilyaltistukseen vaikuttivat tutkimustulosten mukaan tutkimuslaite, tekniset valinnat, tutkimus- ja potilaskohtaiset tekijät sekä lääkärin kokemus ja koulutus.
Jatkotutkimushaasteena voisi tutkia millainen on potilaan säteilyaltistus pallolaajennuksessa.