Psykososiaalisten kuormitustekijöiden vaikutus työterveyshenkilöstön työhyvinvointiin ja tuottavuuteen

Abstract

Nykypäivän työelämän haasteet ovat enenevässä määrin liitoksissa psykososiaalisen hyvinvoinnin kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön tuottamasta julkaisusta ilmenee, että psykososiaalisista kuormitustekijöistä suurimpina huolina nousevat esille aikapaineet, pitkät työajat, tiedonkulun heikkous ja huoli työn jatkuvuudesta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää organisaation toimintaa tutkimalla työterveyshuoltohenkilöstön psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja työntekijöiden tuottavuuteen. Tutkimusmenetelmä oli määrällinen sekä laadullinen. Määrälliset tulokset analysoitiin tilastoanalyysiohjelmalla ja laadulliset induktiivisella sisällönanalyysillä. Metodologisella triangulaatiolla pyrittiin lisäämään ymmärtämystä tutkittavasta aiheesta ja vahvistamaan saatuja määrällisiä tutkimustuloksia.

Psykososiaalisten kuormitustekijöiden yhteyttä työhyvinvointiin tutkittaessa tulos osoitti, että työntekijöillä, jotka kokivat työhyvinvointinsa paremmaksi, oli myös vähemmän kuormittuneisuutta. Tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä. Ammattiryhmien eroavaisuuksia psykososiaalisen kuormituksen osalta tarkastellessa, työterveyshoitajat olivat kuormittuneempia kuin työterveyslääkärit. Työfysioterapeuttien ja työpsykologien vähäisen vastausmäärän vuoksi, heidän tuloksistaan ei voitu tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan esittää, että työterveyshuoltohenkilöstöä neljä eniten kuormittavaa osa-aluetta ovat kuormitustekijät työssä, muutoksen hallinta, työn sosiaalisiin suhteisiin liittyvä kuormittavuus sekä työaikaan ja resursseihin liittyvä kuormittavuus. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää esimiestyössä, it-ongelmiin ratkaisuja kehitettäessä, työyhteisön työhyvinvoinnin lisäämisessä sekä ajankäytön ongelmia ratkottaessa.