F. Lisztin Trauerode ja sen esittäminen Oulun tuomiokirkon pääuruilla
Poutanen, Minna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904175478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904175478
Tiivistelmä
Opinnäytetyön suurin innoittaja oli aihe itsessään: Franz Lisztin sävelkieli ja kiehtova taiteellinen oivallus musiikin ja runouden yhteydestä. Tavoitteenani oli tuoda esiin Lisztin tuntemattomampaa urkutuotantoa. Henkilökohtaisempana tavoitteena oli syventää konserttiohjelmani tuntemusta ja laajentaa musiikillista ymmärrystäni.
Tutkielmassani keskityn Lisztin musiikin ja Hugues-Félicité Robert de Lamennais’n tekstin väliseen yhteyteen. Lisztin hengellistä sävellystuotantoa ja muita urkusävellyksiä käsittelen vain taustatietotasolla. Esittelen tarkemmin teoksen syntyvaiheita ja erityisesti sävellyksen ja runon yhteyttä. Pääasiallisina lähteinä olen käyttänyt Paul Munsonin artikkelia, Jennifer Hund-Kingin ja Galia Hanochin pro gradu -tutkielmia, David Henning Plylarin filosofian tohtorin väitöskirjaa sekä luonnollisestikin Lisztin nuottimateriaalia. Tutkielmani lopuksi esittelen urku-, orkesteri- ja piano-sovituksista oman esitykseni kannalta keskeisimpiä näkökulmia.
Lähestyin tutkimukseni kohdetta sekä kuulokuvan, nuottikuvan, tutkimuksellisen tiedon että oman musiikin kautta. Työskennellessäni vuorottelin näitä lähestymistapoja siten, että esimerkiksi tutkittuani sovitusten nuottikuvia kuuntelin niitä kaikkia tai luettuani kirjallista lähdeaineistoa soitin itse urkusovitusta ja pyrin linkittämään tietoa musiikkiin. Opettelin liittämään runon säkeet musiikkiin niin tiiviisti, että olin itse soittaessani koko ajan tietoinen siitä, mitä runon säettä tulkitsen.
Työhöni liittyi taiteellisena osiona teoksen esittäminen Oulun tuomiokirkon pääuruilla. Konkreettisena tuloksena syntyi dokumentti urkusovituksen ja runon suomenkielinen tekstin yhteydestä. Tämä muotoutui jo aivan alkuvaiheessa ja oli koko työskentelyn ajan perusta taiteelliselle osiolle. Myös tutkielma kokonaisuutena on musiikillisen osion syvälle luotaava pohja.
Tutkielmassani keskityn Lisztin musiikin ja Hugues-Félicité Robert de Lamennais’n tekstin väliseen yhteyteen. Lisztin hengellistä sävellystuotantoa ja muita urkusävellyksiä käsittelen vain taustatietotasolla. Esittelen tarkemmin teoksen syntyvaiheita ja erityisesti sävellyksen ja runon yhteyttä. Pääasiallisina lähteinä olen käyttänyt Paul Munsonin artikkelia, Jennifer Hund-Kingin ja Galia Hanochin pro gradu -tutkielmia, David Henning Plylarin filosofian tohtorin väitöskirjaa sekä luonnollisestikin Lisztin nuottimateriaalia. Tutkielmani lopuksi esittelen urku-, orkesteri- ja piano-sovituksista oman esitykseni kannalta keskeisimpiä näkökulmia.
Lähestyin tutkimukseni kohdetta sekä kuulokuvan, nuottikuvan, tutkimuksellisen tiedon että oman musiikin kautta. Työskennellessäni vuorottelin näitä lähestymistapoja siten, että esimerkiksi tutkittuani sovitusten nuottikuvia kuuntelin niitä kaikkia tai luettuani kirjallista lähdeaineistoa soitin itse urkusovitusta ja pyrin linkittämään tietoa musiikkiin. Opettelin liittämään runon säkeet musiikkiin niin tiiviisti, että olin itse soittaessani koko ajan tietoinen siitä, mitä runon säettä tulkitsen.
Työhöni liittyi taiteellisena osiona teoksen esittäminen Oulun tuomiokirkon pääuruilla. Konkreettisena tuloksena syntyi dokumentti urkusovituksen ja runon suomenkielinen tekstin yhteydestä. Tämä muotoutui jo aivan alkuvaiheessa ja oli koko työskentelyn ajan perusta taiteelliselle osiolle. Myös tutkielma kokonaisuutena on musiikillisen osion syvälle luotaava pohja.