Vangittu huomio, häiritty mieli – Kuka on vastuussa digitaaliteknologian haittavaikutuksista?
Saarikoski, Otso (2019)
Saarikoski, Otso
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904235705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904235705
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kenen katsotaan olevan vastuussa digitaaliteknologian liikakäytön haittavaikutuksista. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka tyyppi on narratiivinen yleiskatsaus. Katsaukseen on valittu kahdeksan niin sanottuun populaarikirjallisuuteen kuuluvaa teosta, joiden perusteella on pyritty muodostamaan mahdollisimman kattava kuva aiheesta ja sen taustoista.
Ihminen on koko olemassaolonsa ajan luonut ja hyödyntänyt erilaisia teknologioita aina vasarakivistä painokoneisiin ja internetiin. Teknologiat ovat mahdollistaneet selviytymisemme uhkia kuhisevassa ympäristössämme, muotoutumisen nykyiseen fyysiseen muotoomme ja älykkyytemme kehittymisen muiden tuntemiemme lajien yläpuolelle. Ne ovat myös mahdollistaneet modernin yhteiskunnan syntymisen ja elämäntavan muodostumisen. Ne ovat kietoutuneet niin tiukasti osaksi elämäämme, ettemme osaa enää edes kuvitella elämää ilman niitä. Samalla on käynyt selväksi, ettei aina ole kyse pelkästään kietoutumisesta, vaan sotkeutumisesta.
Digitaalisten teknologioiden aikakaudella käytämme yhä enemmän aikaa niiden parissa. Kasvava määrä kirjallisuutta esittää tällä kehityksellä olevan negatiivisia vaikutuksia moniin inhimillisiin ominaisuuksiimme. Tämä opinnäytetyö pyrkii kuvaamaan näitä vaikutuksia monipuolisesti. Sen päätavoite on kuitenkin tarkastella, kenen katsotaan olevan niistä vastuussa. Katsaukseen kuuluvien teosten perusteella vastuullisia ovat teknologia itsessään, videopelit, yksilöt, vanhemmat, koulut ja edtech-yritykset, mainosala, sosiaalinen media, suunnittelijat, internet-yritykset ja kapitalistinen järjestelmä.
Toinen tämän opinnäytetyön päätavoitteista on tarkastella miten katsaukseen kuuluvien teosten kirjoittajat katsovat ongelman olevan ratkaistavissa. Heidän esittämiään ratkaisuehdotuksia ovat esimerkiksi ongelman kielellinen määrittäminen, mietiskelevä tietojenkäsittely, huomion vallankumous, mainonnan roolin uudistaminen ja ohjien ottaminen omiin käsiimme. Tämä opinnäytetyö pyrkii omalta osaltaan lisäämään aiheeseen liittyvää tietoisuutta ja siitä käytävää keskustelua.
Ihminen on koko olemassaolonsa ajan luonut ja hyödyntänyt erilaisia teknologioita aina vasarakivistä painokoneisiin ja internetiin. Teknologiat ovat mahdollistaneet selviytymisemme uhkia kuhisevassa ympäristössämme, muotoutumisen nykyiseen fyysiseen muotoomme ja älykkyytemme kehittymisen muiden tuntemiemme lajien yläpuolelle. Ne ovat myös mahdollistaneet modernin yhteiskunnan syntymisen ja elämäntavan muodostumisen. Ne ovat kietoutuneet niin tiukasti osaksi elämäämme, ettemme osaa enää edes kuvitella elämää ilman niitä. Samalla on käynyt selväksi, ettei aina ole kyse pelkästään kietoutumisesta, vaan sotkeutumisesta.
Digitaalisten teknologioiden aikakaudella käytämme yhä enemmän aikaa niiden parissa. Kasvava määrä kirjallisuutta esittää tällä kehityksellä olevan negatiivisia vaikutuksia moniin inhimillisiin ominaisuuksiimme. Tämä opinnäytetyö pyrkii kuvaamaan näitä vaikutuksia monipuolisesti. Sen päätavoite on kuitenkin tarkastella, kenen katsotaan olevan niistä vastuussa. Katsaukseen kuuluvien teosten perusteella vastuullisia ovat teknologia itsessään, videopelit, yksilöt, vanhemmat, koulut ja edtech-yritykset, mainosala, sosiaalinen media, suunnittelijat, internet-yritykset ja kapitalistinen järjestelmä.
Toinen tämän opinnäytetyön päätavoitteista on tarkastella miten katsaukseen kuuluvien teosten kirjoittajat katsovat ongelman olevan ratkaistavissa. Heidän esittämiään ratkaisuehdotuksia ovat esimerkiksi ongelman kielellinen määrittäminen, mietiskelevä tietojenkäsittely, huomion vallankumous, mainonnan roolin uudistaminen ja ohjien ottaminen omiin käsiimme. Tämä opinnäytetyö pyrkii omalta osaltaan lisäämään aiheeseen liittyvää tietoisuutta ja siitä käytävää keskustelua.