Rakennustyömaan haltuunotto : Haltuunoton syyt, seuraukset ja loppuunsaattaminen
Torri, Päivikki (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904245899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904245899
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin rakennustyömaan haltuunottoprosessia, miksi haltuunottoja tapahtuu ja miten ne saatetaan loppuun.
Lähteinä käytettiin kirjallisuutta (mm. YSE1998, hankintalaki) sekä esimerkkitapauksia. Tarkemmin käytiin läpi Keravan uimahallin peruskorjaus- ja laajennusurakkaa. Tässä kohteessa haltuunotto tapahtui 4.5.2018 ja työn arvioitu valmistuminen on juhannukseen 2019 mennessä. Uimahalli on tarkoitus avata yleisölle syksyllä 2019.
Julki tulleet rakennustyömaiden haltuunotot ovat olleet julkisen sektorin kohteissa. Yleisimmät haltuunottoon johtavat syyt ovat joko työn hitaus tai pääurakoitsijan konkurssi.
Kun pääurakoitsijaksi vaihtuu julkinen sektori, hankinnat menevät lain vaatimalla tavalla (Laki Julkisista Hankinnoista) ja tämä voi johtaa siihen, että päätösten teossa menee enemmän aikaa, kuin on laskettu – hankinnat ja aikataulu eivät välttämättä kulje käsikädessä. Julkisella sektorilla ei myöskään välttämättä ole projektin valvontaan sopivaa henkilöstöä ja valvonta on ostettava ulkopuoliselta. Työnjohtoon täytyy saada motivoitunut ja työnantajan etuja ajava ryhmä.
Lähteinä käytettiin kirjallisuutta (mm. YSE1998, hankintalaki) sekä esimerkkitapauksia. Tarkemmin käytiin läpi Keravan uimahallin peruskorjaus- ja laajennusurakkaa. Tässä kohteessa haltuunotto tapahtui 4.5.2018 ja työn arvioitu valmistuminen on juhannukseen 2019 mennessä. Uimahalli on tarkoitus avata yleisölle syksyllä 2019.
Julki tulleet rakennustyömaiden haltuunotot ovat olleet julkisen sektorin kohteissa. Yleisimmät haltuunottoon johtavat syyt ovat joko työn hitaus tai pääurakoitsijan konkurssi.
Kun pääurakoitsijaksi vaihtuu julkinen sektori, hankinnat menevät lain vaatimalla tavalla (Laki Julkisista Hankinnoista) ja tämä voi johtaa siihen, että päätösten teossa menee enemmän aikaa, kuin on laskettu – hankinnat ja aikataulu eivät välttämättä kulje käsikädessä. Julkisella sektorilla ei myöskään välttämättä ole projektin valvontaan sopivaa henkilöstöä ja valvonta on ostettava ulkopuoliselta. Työnjohtoon täytyy saada motivoitunut ja työnantajan etuja ajava ryhmä.