Elämän jälkiä: Runonlausunnan vaikutuksia koreografian rytmiin ja tanssijan ilmaisuun
Honkanen, Essi (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904255963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904255963
Tiivistelmä
Tutkin taiteellisessa opinnäytetyössäni runonlausunnan vaikutusta koreografian rytmiin ja tanssijan ilmaisuun teoksessa Elämän jälkiä, jonka Oamk Dance EK -tanssin erikoiskoulutusluokka esitti marraskuussa 2018. Halusin tutkia, miten tanssijoiden puheääntä pystyy yhdistämään omaan päälajiini, balettiin. Lisäksi halusin teoksen kautta kannustaa baletin harrastajia ilmaisemaan kysymyksiään, tuntemuksiaan ja ideoitaan avoimesti balettitunneilla.
Omien havaintojeni lisäksi tanssijat vastasivat kolmeen kirjalliseen kyselyyn prosessin eri vaiheissa. Tulkitsin vastaukset omasta näkökulmastani toimiessani tutkijana ja koreografina. Käsitteiden määrittelyn tukena käytin myös lähdekirjallisuutta.
Runonlausunnassa rytmiä luovat esimerkiksi alku- ja loppusointujen, toistojen, sanajärjestyksen, intonaation ja taukojen käyttö, joiden kautta koreografia rytmittyy joko tasarytmiseksi tai epäsäännöllisemmäksi. Runonlausunta vaikuttaa tanssijan ilmaisuun tukien sitä varmempaan ja selkeämpään suuntaan, sillä runon sisältö tukee koreografiaa. Myös tanssi auttaa runojen lausunnassa, sillä tutkimuksessa selvisi, että runojen lausuminen sujui helpommin, kun sen sai yhdistää rakkaaseen harrastukseen, tuttuun ja turvalliseen tanssiin. Äänenkäyttö tässä produktiossa on hyödyntänyt tanssijoita myös muilla elämän osa-alueilla, kuten kouluesitelmien pitämisessä ja mielipiteiden ilmaisussa.
Tutkimuksen myötä selvisi, että äänenkäyttöharjoitukset myös baletin harrastajalle ovat tärkeitä, koska niiden avulla tanssi-ilmaisu voi vahvistua, hengittäminen vapautua ja tanssituntien ilmapiiri tulla avoimemmaksi. Lisäksi äänenkäyttö kannustaa tanssin monipuolisuuteen. Kannustan baletinopettajia rohkeasti kokeilemaan tanssijoilleen erilaisia äänenkäyttöharjoituksia ryhmähengen, tanssi-ilmaisun, avoimen ilmapiirin sekä rohkean ja hengittävän tanssimisen kehittämiseksi. This study deals with how poem reading affect to rhythm of the choreography and the expression of the dancers in the work Tracks of Life. The dancers of the work were pupils in Oamk Dance EK special dance education at Oulu University of Applied Sciences. The work in question was performed in November 2018. The aim was to study how the voice of dancers can be connected to ballet. Additionally, another aim was to encourage ballet dancers to make questions, express thoughts and ideas openly at the ballet classes.
As study material were used my own observations and three questionnaires to dancers at different phases of the project. Interpretations of the answers were made from the choreographer’s and researcher’s viewpoint. Different kind of source literature were used in order to support the definition of the concepts.
The rhythm of the poem reading comes from words alliteration and rhyme, repetition, word order, intonation and the use of pauses. With these elements the rhythm of the choreography becomes either even or uneven. Poem reading affects the dancers’ expression by supporting it to become more confident and clearer because the contents of the poems support the choreography. Dancing also helps reading poems because this study found out that poem reading was easier when dancers could dance at the same time when doing what they love. The use of their voice in dance helped them also in other fields of life like giving a presentation at school and saying their own opinion aloud.
The study found out that voice exercises are important also to ballet dancers because with the help of them, expression in dance may become more confident, breathing may become more free, and the atmosphere of the dance class may become more open. The use of dancers’ voice encourages the diversity of dance. I encourage ballet teachers to try different voice exercises to their dancers. Using their voice, they may improve team spirit, dance expression, courage and breathable dancing.
Omien havaintojeni lisäksi tanssijat vastasivat kolmeen kirjalliseen kyselyyn prosessin eri vaiheissa. Tulkitsin vastaukset omasta näkökulmastani toimiessani tutkijana ja koreografina. Käsitteiden määrittelyn tukena käytin myös lähdekirjallisuutta.
Runonlausunnassa rytmiä luovat esimerkiksi alku- ja loppusointujen, toistojen, sanajärjestyksen, intonaation ja taukojen käyttö, joiden kautta koreografia rytmittyy joko tasarytmiseksi tai epäsäännöllisemmäksi. Runonlausunta vaikuttaa tanssijan ilmaisuun tukien sitä varmempaan ja selkeämpään suuntaan, sillä runon sisältö tukee koreografiaa. Myös tanssi auttaa runojen lausunnassa, sillä tutkimuksessa selvisi, että runojen lausuminen sujui helpommin, kun sen sai yhdistää rakkaaseen harrastukseen, tuttuun ja turvalliseen tanssiin. Äänenkäyttö tässä produktiossa on hyödyntänyt tanssijoita myös muilla elämän osa-alueilla, kuten kouluesitelmien pitämisessä ja mielipiteiden ilmaisussa.
Tutkimuksen myötä selvisi, että äänenkäyttöharjoitukset myös baletin harrastajalle ovat tärkeitä, koska niiden avulla tanssi-ilmaisu voi vahvistua, hengittäminen vapautua ja tanssituntien ilmapiiri tulla avoimemmaksi. Lisäksi äänenkäyttö kannustaa tanssin monipuolisuuteen. Kannustan baletinopettajia rohkeasti kokeilemaan tanssijoilleen erilaisia äänenkäyttöharjoituksia ryhmähengen, tanssi-ilmaisun, avoimen ilmapiirin sekä rohkean ja hengittävän tanssimisen kehittämiseksi.
As study material were used my own observations and three questionnaires to dancers at different phases of the project. Interpretations of the answers were made from the choreographer’s and researcher’s viewpoint. Different kind of source literature were used in order to support the definition of the concepts.
The rhythm of the poem reading comes from words alliteration and rhyme, repetition, word order, intonation and the use of pauses. With these elements the rhythm of the choreography becomes either even or uneven. Poem reading affects the dancers’ expression by supporting it to become more confident and clearer because the contents of the poems support the choreography. Dancing also helps reading poems because this study found out that poem reading was easier when dancers could dance at the same time when doing what they love. The use of their voice in dance helped them also in other fields of life like giving a presentation at school and saying their own opinion aloud.
The study found out that voice exercises are important also to ballet dancers because with the help of them, expression in dance may become more confident, breathing may become more free, and the atmosphere of the dance class may become more open. The use of dancers’ voice encourages the diversity of dance. I encourage ballet teachers to try different voice exercises to their dancers. Using their voice, they may improve team spirit, dance expression, courage and breathable dancing.