Hyvät toimintamallit käyttöön. Laukaan kotihoidon työntekijöiden hyvät käytännöt ikäihmisten kuntoutumisen edistämisessä.
Heikkinen, Riikka; Marjakaarto, Mari; Nissinen, Sini (2019)
Heikkinen, Riikka
Marjakaarto, Mari
Nissinen, Sini
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904256025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904256025
Tiivistelmä
Hoivarakenteen muutoksilla pyritään laitoshoidon vähentämiseen ja kotona pärjäämisen lisäämiseen. Kotipalvelun painopiste on toimintakyvyn ylläpitämisessä ja jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä. Kotihoidon asiakastyössä toimivien työskentelytavat ovat merkittävässä roolissa asiakkaiden osallisuuden ja voimavarojen lisäämisessä. Pitkä työkokemus ja hyvä asiakastuntemus lisäävät keinoja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi kotikäyntien yhteydessä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kokeneiden Laukaan kotihoidon työntekijöiden käytännön työskentelytapoja, jotka edistävät asiakkaan kuntoutumista, toimintakyvyn ja voimavarojen ylläpitämistä, sekä tukevat omatoimisuutta ja motivoivat arjessa suoriutumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli nostaa esiin ja kirjata ylös kotihoidon työntekijöillä olevia hyväksi koettuja käytännön toimintatapoja, jotta ne eivät katoaisi työntekijöiden eläköitymisen myötä.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Laukaan kotihoidossa työskentelevää lähi- ja kodinhoitajaa, jotka valikoituivat pitkän työkokemuksen perusteella. Laadullisen tutkimuksen teemahaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksena saatiin käytännönläheisiä keinoja asiakkaan osallistamiseksi kodin askareisiin kotikäynnin aikana sekä motivoimiseksi itsenäiseen tekemiseen kotikäyntien välissä. Menetelmät koskivat myös mielialan ja ravitsemuksen parantamista sekä sosiaalisuuden lisäämistä. Aineistosta tehtiin huoneentaulu, jota on helppo jakaa muille työntekijöille.
Työajan asettamien puitteiden vuoksi hyvinvointia lisäävät toimet tulee usein yhdistää muihin kotikäynnin aikana tapahtuviin toimenpiteisiin, joka puolestaan vaatii työntekijöiltä motivaatiota ja innovatiivisuutta. Hoitajilla on kokemustietoa siitä, miten hetkellisesti enemmän omia resursseja vaativat työskentelytavat voivat pidemmällä aikavälillä keventää työn kuormittavuutta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kokeneiden Laukaan kotihoidon työntekijöiden käytännön työskentelytapoja, jotka edistävät asiakkaan kuntoutumista, toimintakyvyn ja voimavarojen ylläpitämistä, sekä tukevat omatoimisuutta ja motivoivat arjessa suoriutumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli nostaa esiin ja kirjata ylös kotihoidon työntekijöillä olevia hyväksi koettuja käytännön toimintatapoja, jotta ne eivät katoaisi työntekijöiden eläköitymisen myötä.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Laukaan kotihoidossa työskentelevää lähi- ja kodinhoitajaa, jotka valikoituivat pitkän työkokemuksen perusteella. Laadullisen tutkimuksen teemahaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksena saatiin käytännönläheisiä keinoja asiakkaan osallistamiseksi kodin askareisiin kotikäynnin aikana sekä motivoimiseksi itsenäiseen tekemiseen kotikäyntien välissä. Menetelmät koskivat myös mielialan ja ravitsemuksen parantamista sekä sosiaalisuuden lisäämistä. Aineistosta tehtiin huoneentaulu, jota on helppo jakaa muille työntekijöille.
Työajan asettamien puitteiden vuoksi hyvinvointia lisäävät toimet tulee usein yhdistää muihin kotikäynnin aikana tapahtuviin toimenpiteisiin, joka puolestaan vaatii työntekijöiltä motivaatiota ja innovatiivisuutta. Hoitajilla on kokemustietoa siitä, miten hetkellisesti enemmän omia resursseja vaativat työskentelytavat voivat pidemmällä aikavälillä keventää työn kuormittavuutta.