Lattiaviilennyksen vaikutus viihtyvyyteen
Alakontiola, Timo (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306800
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lattiaviilennystä, sen potentiaalia jäähdytysjärjestelmänä sekä sen vaikutusta viihtyvyyteen. Lattiaviilennysjärjestelmän vaikutusta viihtyvyyteen tutkittiin dynaamisesti simuloimalla IDA Indoor Climate and Energy -simulointiohjelmalla. Työn tilaajana toimi Optiplan Oy.
Työssä käsitellään aluksi lattiaviilennyksen teoriaa sekä määritetään lattiaviilennysjärjestelmän suunnittelussa käytettäviä raja-arvoja, kuten lattian vähim-mäispintalämpötiloja. Teoriaosuudessa käydään läpi myös viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät ja viihtyvyyden vertailu erilaisissa sisäilmaolosuhteissa.
Simuloinnit suoritettiin mallintamalla IDA ICE -ohjelmalla nykymääräykset täyttävä asuinkerrostalohuoneisto. Simuloinneissa vertailtiin viilentämätöntä asuntoa sekä kahdella eri viilennystehovaihtoehdolla mitoitettua asuntoa. Mitoitus tehtiin Sisäilmastoluokitus 2018:n S3- ja S2-luokkien mukaisilla sisäilman lämpötiloilla.
Simulointeja suoritettaessa todettiin, että lattiaviilennysjärjestelmän tarkastelu ilman dynaamista simulointia olisi hyvin haastavaa. Tästä syystä dynaamista simulointia suositellaankin osaksi lattiaviilennysjärjestelmän suunnittelua. Täl-löin riskit järjestelmän yli- tai alimitoitukselle saadaan minimoitua ja varmistutaan haluttujen sisäilmaolosuhteiden saavuttamisesta.
Tulokset tukivat lattiaviilennysjärjestelmän kannattavuutta tilan käyttäjien viihtyvyyden parantamisessa. Teoriaosuudessa määritettyjen raja-arvojen perusteella simuloituihin järjestelmiin jäi jopa varaa tehonkorotuksille.
Lopputuloksena voidaan todeta, että lattiaviilennys on varteenotettava vaihtoehto jäähdytysjärjestelmäksi, mikäli rakennuksessa on lattialämmitys. Tämän lisäksi on hyvä varmistua, että jäähdytysenergiaa on saatavilla.
Työssä käsitellään aluksi lattiaviilennyksen teoriaa sekä määritetään lattiaviilennysjärjestelmän suunnittelussa käytettäviä raja-arvoja, kuten lattian vähim-mäispintalämpötiloja. Teoriaosuudessa käydään läpi myös viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät ja viihtyvyyden vertailu erilaisissa sisäilmaolosuhteissa.
Simuloinnit suoritettiin mallintamalla IDA ICE -ohjelmalla nykymääräykset täyttävä asuinkerrostalohuoneisto. Simuloinneissa vertailtiin viilentämätöntä asuntoa sekä kahdella eri viilennystehovaihtoehdolla mitoitettua asuntoa. Mitoitus tehtiin Sisäilmastoluokitus 2018:n S3- ja S2-luokkien mukaisilla sisäilman lämpötiloilla.
Simulointeja suoritettaessa todettiin, että lattiaviilennysjärjestelmän tarkastelu ilman dynaamista simulointia olisi hyvin haastavaa. Tästä syystä dynaamista simulointia suositellaankin osaksi lattiaviilennysjärjestelmän suunnittelua. Täl-löin riskit järjestelmän yli- tai alimitoitukselle saadaan minimoitua ja varmistutaan haluttujen sisäilmaolosuhteiden saavuttamisesta.
Tulokset tukivat lattiaviilennysjärjestelmän kannattavuutta tilan käyttäjien viihtyvyyden parantamisessa. Teoriaosuudessa määritettyjen raja-arvojen perusteella simuloituihin järjestelmiin jäi jopa varaa tehonkorotuksille.
Lopputuloksena voidaan todeta, että lattiaviilennys on varteenotettava vaihtoehto jäähdytysjärjestelmäksi, mikäli rakennuksessa on lattialämmitys. Tämän lisäksi on hyvä varmistua, että jäähdytysenergiaa on saatavilla.