Kiinteistönvälittäjän vastuu asunto- ja kiinteistökaupan virheistä: Kuluttajariitalautakunnan päätökset vuosilta 2015–2017
Kolehmainen, Tiia-Maria; Isokoski, Juha-Matti (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306821
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan asunto- ja kiinteistökauppaa ja kiinteistönvälitystoimintaa sekä tutkitaan kiinteistönvälittäjän vastuuta asunto- ja kiinteistökaupan virhetilanteissa. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, milloin kiinteistönvälittäjä on vastuussa asunto- ja kiinteistökaupan virheistä kuluttajariitalautakunnan antamien päätösten perusteella vuosilta 2015–2017. Opinnäytetyön taustalla on mielenkiintomme kiinteistönvälitystoimintaa kohtaan.
Keskeisimpiä lähteitä opinnäytetyössä ovat maakaari (540/1995), asuntokauppalaki (843/1994), laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000), laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000) ja laki kuluttajariitalautakunnasta (8/2007), sekä lakien esityöt ja oikeuskirjallisuus. Lisäksi lähteenä on käytetty kuluttajariitalautakunnan päätöksiä vuosilta 2015–2017.
Asunto-osakkeen kauppaa koskevat virhetyypit ovat laatu-, taloudellinen- ja oikeudellinen virhe. Kiinteistökauppaa koskevat laatu-, vallinta-, ja oikeudellinen virhe. Kiinteistönvälitys on elinkeinotoimintaa, jossa välitysliike taloudellisen hyödyn saamiseksi saattaa kaupan osapuolet kosketuksiin toistensa kanssa. Kiinteistönvälittäjänä voi toimia henkilö, joka on merkitty välitysliikerekisteriin tai suorittanut LKV-tutkinnon. Kiinteistönvälittäjän vastuu voi perustua välitysliikkeen ja sen toimeksiantajan väliseen toimeksiantosopimukseen ja sen velvoitteiden laiminlyömiseen, välityslain mukaisten velvollisuuksien laiminlyömiseen tai hyvän välitystavan vastaiseen toimintaan.
Tutkimuksessa on käytetty menetelmänä määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus pohjautuu laatimaamme tutkimuslomakkeeseen, jonka avulla kuluttajariitalautakunnan antamista päätöksistä, joissa on käsitelty asuntokaupan virheitä ja osallisena on ollut kiinteistönvälittäjä, on kerätty tutkimuksen kannalta oleelliset tiedot. Tutkimuksessa on ollut mukana yhteensä 116 kuluttajariitalautakunnan päätöstä. Tutkimustulosten mukaan suurin osa ratkaisupyynnöistä, joissa välittäjältä on vaadittu korvauksia, koski kaupan kohteen laatuvirhettä. Virhetyypeistä eniten kuluttajariitalautakunnan antamissa ratkaisuissa kiinteistönvälittäjää suositeltiin korvauksiin taloudellisissa virheissä.
Jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten tuomioistuimeen päätyneet kuluttajariitalautakunnassa käsitellyt asiat on ratkaistu. Tutkimuksesta saisi tuloksen siitä, kuinka hyvin kuluttajariitalautakunnan päätökset ovat linjassa tuomioistuimen antaman päätöksen kanssa.
Keskeisimpiä lähteitä opinnäytetyössä ovat maakaari (540/1995), asuntokauppalaki (843/1994), laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000), laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000) ja laki kuluttajariitalautakunnasta (8/2007), sekä lakien esityöt ja oikeuskirjallisuus. Lisäksi lähteenä on käytetty kuluttajariitalautakunnan päätöksiä vuosilta 2015–2017.
Asunto-osakkeen kauppaa koskevat virhetyypit ovat laatu-, taloudellinen- ja oikeudellinen virhe. Kiinteistökauppaa koskevat laatu-, vallinta-, ja oikeudellinen virhe. Kiinteistönvälitys on elinkeinotoimintaa, jossa välitysliike taloudellisen hyödyn saamiseksi saattaa kaupan osapuolet kosketuksiin toistensa kanssa. Kiinteistönvälittäjänä voi toimia henkilö, joka on merkitty välitysliikerekisteriin tai suorittanut LKV-tutkinnon. Kiinteistönvälittäjän vastuu voi perustua välitysliikkeen ja sen toimeksiantajan väliseen toimeksiantosopimukseen ja sen velvoitteiden laiminlyömiseen, välityslain mukaisten velvollisuuksien laiminlyömiseen tai hyvän välitystavan vastaiseen toimintaan.
Tutkimuksessa on käytetty menetelmänä määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus pohjautuu laatimaamme tutkimuslomakkeeseen, jonka avulla kuluttajariitalautakunnan antamista päätöksistä, joissa on käsitelty asuntokaupan virheitä ja osallisena on ollut kiinteistönvälittäjä, on kerätty tutkimuksen kannalta oleelliset tiedot. Tutkimuksessa on ollut mukana yhteensä 116 kuluttajariitalautakunnan päätöstä. Tutkimustulosten mukaan suurin osa ratkaisupyynnöistä, joissa välittäjältä on vaadittu korvauksia, koski kaupan kohteen laatuvirhettä. Virhetyypeistä eniten kuluttajariitalautakunnan antamissa ratkaisuissa kiinteistönvälittäjää suositeltiin korvauksiin taloudellisissa virheissä.
Jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten tuomioistuimeen päätyneet kuluttajariitalautakunnassa käsitellyt asiat on ratkaistu. Tutkimuksesta saisi tuloksen siitä, kuinka hyvin kuluttajariitalautakunnan päätökset ovat linjassa tuomioistuimen antaman päätöksen kanssa.