Kohti yhteistä- Tutkimus lapsi- ja perhelähtöisen oppilashuollon toteuttamisesta
Hiltunen, Erja; Hiltunen, Erja (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017101
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Valtakunnallinen tahtotila lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on voimakas. Useissa hallituksen kärkihankkeissa on viime vuosina tehty toimenpiteitä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Näillä hankkeilla on pyritty muun muassa vahvistamaan lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta sekä oppimismahdollisuuksia. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteena on muutos kohti lapsi- ja perhelähtöista toimintakulttuuria. LAPE:ssa yhteensovitetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluita toimivaksi, asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja pyritään vahvistamaan ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja. Muutosohjelmassa pyritään edistämään monitoimijaista yhteistyötä, hallinnonalasta riippumatta. Koulun ja oppilashuollon merkitys muutoksessa on suuri, sillä koulu on perheen lisäksi lapsen toinen merkittävä kehitysyhteisö.
Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulutukinnon opinnäytteenä tehtävä tutkimus toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman, YHDESSÄ! -hankkeen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin opetushenkilöstön ja oppilashuollon toimijoiden käsityksiä oppilashuollosta Juhani Ahon koulussa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsi- ja perhelähtöisen oppilashuollon kehittämiseksi ja monitoimijaisen yhteistyön edistämiseksi koulussa.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty Juhani Ahon koulun opettajilta ja oppilashuollon edustajilta teemahaastetteluissa alkuvuodesta 2018. Tutkimukseen osallistujia oli yhteensä 44 henkilöä. Aineisto on käsitelty teemoittelun ja tyypittelyn avulla.
Tutkimustulosten mukaan oppilashuoltotyö on Juhani Ahon koulussa laaja kokonaisuus, jota pidettiin tärkeänä koulun toimintana. Oppilashuollon koettiin olevan avuksi niin aikuisille kuin lapsillekin. Juhani Ahon koulun oppilashuollon keskeisimpinä kehittämiskohteina tulosten mukaan oli tiedon ja ymmmärryksen lisääminen niin ammattilaisten keskinäisten toimintatapojen kuin psyykkisesti tai käytöksellään oireilevien lasten, nuorten ja perheiden kohtaamisen suhteen. Tulosten mukaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä haittaa muun muassa keskinäinen epäluottamus sekä erilaiset odotukset. Monitoimijaisen yhteistyön ongelmat ovat uhka lapsi- ja perhelähtöiselle toimintakulttuurille.
Yhteisen ymmärryksen lisääminen, rohkeus tehdä uudenlaisia kokeiluja oppilaiden tueksi sekä toimijoiden motivaation ja osaamisen jatkuva ylläpitäminen ovat asioita, joihin Juhani Ahon koulussa tulee kiinnittää huomiota. Ongelmalähtöinen ajattelu oppilashuollossa on käännettävä ratkaisukeskeiseksi ajatteluksi.
Muutos kohti lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria on loppujen lopuksi jokaisen koulun aikuisen henkilökohtaisen oppimisprosessin tulos, jota voidaan vauhdittaa tiedon avulla.
Valtakunnallinen tahtotila lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on voimakas. Useissa hallituksen kärkihankkeissa on viime vuosina tehty toimenpiteitä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Näillä hankkeilla on pyritty muun muassa vahvistamaan lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta sekä oppimismahdollisuuksia. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteena on muutos kohti lapsi- ja perhelähtöista toimintakulttuuria. LAPE:ssa yhteensovitetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluita toimivaksi, asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja pyritään vahvistamaan ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja. Muutosohjelmassa pyritään edistämään monitoimijaista yhteistyötä, hallinnonalasta riippumatta. Koulun ja oppilashuollon merkitys muutoksessa on suuri, sillä koulu on perheen lisäksi lapsen toinen merkittävä kehitysyhteisö.
Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulutukinnon opinnäytteenä tehtävä tutkimus toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman, YHDESSÄ! -hankkeen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin opetushenkilöstön ja oppilashuollon toimijoiden käsityksiä oppilashuollosta Juhani Ahon koulussa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsi- ja perhelähtöisen oppilashuollon kehittämiseksi ja monitoimijaisen yhteistyön edistämiseksi koulussa.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty Juhani Ahon koulun opettajilta ja oppilashuollon edustajilta teemahaastetteluissa alkuvuodesta 2018. Tutkimukseen osallistujia oli yhteensä 44 henkilöä. Aineisto on käsitelty teemoittelun ja tyypittelyn avulla.
Tutkimustulosten mukaan oppilashuoltotyö on Juhani Ahon koulussa laaja kokonaisuus, jota pidettiin tärkeänä koulun toimintana. Oppilashuollon koettiin olevan avuksi niin aikuisille kuin lapsillekin. Juhani Ahon koulun oppilashuollon keskeisimpinä kehittämiskohteina tulosten mukaan oli tiedon ja ymmmärryksen lisääminen niin ammattilaisten keskinäisten toimintatapojen kuin psyykkisesti tai käytöksellään oireilevien lasten, nuorten ja perheiden kohtaamisen suhteen. Tulosten mukaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä haittaa muun muassa keskinäinen epäluottamus sekä erilaiset odotukset. Monitoimijaisen yhteistyön ongelmat ovat uhka lapsi- ja perhelähtöiselle toimintakulttuurille.
Yhteisen ymmärryksen lisääminen, rohkeus tehdä uudenlaisia kokeiluja oppilaiden tueksi sekä toimijoiden motivaation ja osaamisen jatkuva ylläpitäminen ovat asioita, joihin Juhani Ahon koulussa tulee kiinnittää huomiota. Ongelmalähtöinen ajattelu oppilashuollossa on käännettävä ratkaisukeskeiseksi ajatteluksi.
Muutos kohti lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria on loppujen lopuksi jokaisen koulun aikuisen henkilökohtaisen oppimisprosessin tulos, jota voidaan vauhdittaa tiedon avulla.