Alueellinen orkesteritoiminta, verkostojen strategisen yhteistyön kehittäminen - Case Lohjan kaupunginorkesteri
Ketola, Heidi (2019)
Ketola, Heidi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904307008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904307008
Tiivistelmä
Lohjan kaupunginorkesteri on aktiivinen alueellinen toimija. Alueellisen toiminnan kautta orkesteri lisää musiikin saatavuutta, kasvattaa kuulijakuntaansa, toimii kulttuurimyönteisen kaupungin käyntikorttina ja vahvistaa omaa rahoituspohjaansa. Tämä kehittämistehtävä on verkostotutkimus, ja sen tarkoituksena on kartoittaa Lohjan kaupunginorkesterin olemassa olevia verkostoja ja vahvistaa niiden strategista yhteistyötä.
Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat, millaista alueellista toimintaa suomalaiset kamari- ja runko-orkesterit harjoittavat sekä millaisia olemassa olevia verkostoja Lohjan kaupunginorkesterilla on. Näiden kysymysten perusteella pyritään vastaamaan siihen, miten Lohjan kaupunginorkesterin verkostojen strategista yhteistyötä voidaan kehittää ja miten yhteistyöstä saatava lisäarvo voidaan realisoida taloudelliseksi tulokseksi.
Dokumenttianalyysillä tutkittiin suomalaisten runko- ja kamariorkestereiden alueellisen toiminnan konserttimääriä vuonna 2017 ja verrattiin niitä orkestereiden saamaan rahoitukseen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tekemien tilastojen perusteella. Lisäksi muodostettiin yleiskuva orkestereiden toimintamalleista niiden www-sivujen pohjalta. Näiden tietojen valossa valittiin lähempään tarkasteluun kaksi alueellisesti merkittävää orkesteria ja haastateltiin niiden intendenttejä. Haastattelun tuloksia verrattiin Lohjan kaupunginorkesterin toimintaan. Lohjan kaupunginorkesterin yhteistyöverkostoja haastattelemalla tutkittiin yhteistyön muotoja. Esiin toivottiin nousevan myös sellaisia teemoja, joita ei osattu etukäteen odottaa. Siksi tutkimusmenetelmänä käytettiin avointa haastattelua.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että Lohjan kaupunginorkesterilla on Suomen kamari- ja runko-orkestereista eniten konserttitoimintaa sekä omassa kaupungissaan että alueellisesti. Toiminnan rahoituspohjaa onnistuttiin kehittämistehtävän aikana lisäämään OKM:n lisätuella alueellisesti merkittäville orkestereille sekä yritysyhteistyön keinoin. Kehittämisehdotuksiksi nousivat uudet rahoitusmallit, viestinnän tehostaminen organisaation sisällä ja verkostojen välillä, projektinhallintatyökalujen ajantasaistaminen sekä henkilöstön resurssipulan helpottaminen.
Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat, millaista alueellista toimintaa suomalaiset kamari- ja runko-orkesterit harjoittavat sekä millaisia olemassa olevia verkostoja Lohjan kaupunginorkesterilla on. Näiden kysymysten perusteella pyritään vastaamaan siihen, miten Lohjan kaupunginorkesterin verkostojen strategista yhteistyötä voidaan kehittää ja miten yhteistyöstä saatava lisäarvo voidaan realisoida taloudelliseksi tulokseksi.
Dokumenttianalyysillä tutkittiin suomalaisten runko- ja kamariorkestereiden alueellisen toiminnan konserttimääriä vuonna 2017 ja verrattiin niitä orkestereiden saamaan rahoitukseen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tekemien tilastojen perusteella. Lisäksi muodostettiin yleiskuva orkestereiden toimintamalleista niiden www-sivujen pohjalta. Näiden tietojen valossa valittiin lähempään tarkasteluun kaksi alueellisesti merkittävää orkesteria ja haastateltiin niiden intendenttejä. Haastattelun tuloksia verrattiin Lohjan kaupunginorkesterin toimintaan. Lohjan kaupunginorkesterin yhteistyöverkostoja haastattelemalla tutkittiin yhteistyön muotoja. Esiin toivottiin nousevan myös sellaisia teemoja, joita ei osattu etukäteen odottaa. Siksi tutkimusmenetelmänä käytettiin avointa haastattelua.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että Lohjan kaupunginorkesterilla on Suomen kamari- ja runko-orkestereista eniten konserttitoimintaa sekä omassa kaupungissaan että alueellisesti. Toiminnan rahoituspohjaa onnistuttiin kehittämistehtävän aikana lisäämään OKM:n lisätuella alueellisesti merkittäville orkestereille sekä yritysyhteistyön keinoin. Kehittämisehdotuksiksi nousivat uudet rahoitusmallit, viestinnän tehostaminen organisaation sisällä ja verkostojen välillä, projektinhallintatyökalujen ajantasaistaminen sekä henkilöstön resurssipulan helpottaminen.