MASA-asetuksen tuomat hyödyt maa-ainesjätteen taloudellisempaan hyötykäyttöön maarakennustyömaalla
Paajakari, Teemu (2019)
Paajakari, Teemu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905017082
Tiivistelmä
Insinöörityössä tavoitteena oli saada MASA-asetukseen sopiva toimintatapamalli, jota voi käyttää maa-ainesjätteiden hyödyntämisessä. Kestävä luonnonvaratalous ja hyödynnettävien maa-ainesten jatkokäyttö ovat merkittäviä liiketaloudellisia menestystekijöitä. Hyödyntämisastetta parantamalla voidaan saada suuria kustannussäästöjä ja vähentää neitseellisen maa-aineksen kulutusta. Insinöörityö tehtiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Kreate oy:n kanssa. Työ on kirjallisuustutkielma.
Rakennusalan sääntely velvoittaa ja ohjaa ammattimaista maa- ja infrarakentamista. Tärkein ympäristösuojelun ja terveyden kannalta on ympäristönsuojelulaki. Muita lakeja ja asetuksia ovat maankäyttö- ja rakennuslaki, jätelaki, PIMA-asetus, MARA- sekä MASA-asetus. Lait määritellään eduskunnassa, kuntatasolla niistä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Euroopan Unionin jäsenvaltioiden on sitouduttava ympäristönormeihin, jotka ovat direktiivejä tai asetuksia.
Suomessa toimivat lupaviranomaiset ovat aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojelu-viranomainen. Ympäristöministeriö vastaa rakennustoiminnan yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä. Ympäristön pilaantumisen riskiä aiheuttavalle rakennustoiminnalle on haettava ympäristölupa. Siinä säädetään määräyksiä maarakennustoiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Rekisteröinti- ja ilmoitusmenettelyssä ei anneta määräyksiä eikä tehdä hallinnollisia päätöksiä. Rakennustoiminnan voi aloittaa, kun se on merkitty ympäristösuojelun tietokantaan.
Maarakentamisessa syntyvän maa-ainesjätteen hyödyntämistä koskevan asetuksen tavoitteena on edistää jätteen hyödyntämistä maanrakennuskohteissa. Asetuksen valmistelussa lähtökohdat ovat jätteiden hyödyntämisen suunnitelmallisuus, laadunhallinta ja hyödynnettävien maa-ainesten ympäristökelpoisuuden arviointiperusteiden uudistus sekä hallinnollisten menettelyjen sujuvoittaminen. MASA-asetuksessa säädetyillä vaatimuksilla varmistetaan, ettei rakennustoiminnasta aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen vaatimusten mukaisesti vähentää jätteen haltijalle kustannuksia. Rakentamishankkeesta vastaavalle syntyy myös säästöjä, koska maa-ainesjätteellä voidaan korvata luonnon neitseellisiä maa- ja kiviaineksia.
Maakuntauudistuksen valmistelu on lopetettu, hallituksen eron takia. Ympäristöministeriö on ottanut MASA-asetuksen uudestaan käsiteltäväksi, koska lausuntopalvelun yhteydessä annettiin paljon vakavia kommentteja. Kustannuksia saadaan vähennettyä, jos ennakoidaan tulevat maa-ainekset. Suurimmat säästöt syntyvät kaupunkialueiden maarakennustöissä. Yritykset voivat säästää tekemällä yhteistyötä toistensa kanssa ja omien hankkeidensa välillä.
Rakennusalan sääntely velvoittaa ja ohjaa ammattimaista maa- ja infrarakentamista. Tärkein ympäristösuojelun ja terveyden kannalta on ympäristönsuojelulaki. Muita lakeja ja asetuksia ovat maankäyttö- ja rakennuslaki, jätelaki, PIMA-asetus, MARA- sekä MASA-asetus. Lait määritellään eduskunnassa, kuntatasolla niistä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Euroopan Unionin jäsenvaltioiden on sitouduttava ympäristönormeihin, jotka ovat direktiivejä tai asetuksia.
Suomessa toimivat lupaviranomaiset ovat aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojelu-viranomainen. Ympäristöministeriö vastaa rakennustoiminnan yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä. Ympäristön pilaantumisen riskiä aiheuttavalle rakennustoiminnalle on haettava ympäristölupa. Siinä säädetään määräyksiä maarakennustoiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Rekisteröinti- ja ilmoitusmenettelyssä ei anneta määräyksiä eikä tehdä hallinnollisia päätöksiä. Rakennustoiminnan voi aloittaa, kun se on merkitty ympäristösuojelun tietokantaan.
Maarakentamisessa syntyvän maa-ainesjätteen hyödyntämistä koskevan asetuksen tavoitteena on edistää jätteen hyödyntämistä maanrakennuskohteissa. Asetuksen valmistelussa lähtökohdat ovat jätteiden hyödyntämisen suunnitelmallisuus, laadunhallinta ja hyödynnettävien maa-ainesten ympäristökelpoisuuden arviointiperusteiden uudistus sekä hallinnollisten menettelyjen sujuvoittaminen. MASA-asetuksessa säädetyillä vaatimuksilla varmistetaan, ettei rakennustoiminnasta aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen vaatimusten mukaisesti vähentää jätteen haltijalle kustannuksia. Rakentamishankkeesta vastaavalle syntyy myös säästöjä, koska maa-ainesjätteellä voidaan korvata luonnon neitseellisiä maa- ja kiviaineksia.
Maakuntauudistuksen valmistelu on lopetettu, hallituksen eron takia. Ympäristöministeriö on ottanut MASA-asetuksen uudestaan käsiteltäväksi, koska lausuntopalvelun yhteydessä annettiin paljon vakavia kommentteja. Kustannuksia saadaan vähennettyä, jos ennakoidaan tulevat maa-ainekset. Suurimmat säästöt syntyvät kaupunkialueiden maarakennustöissä. Yritykset voivat säästää tekemällä yhteistyötä toistensa kanssa ja omien hankkeidensa välillä.