Lasiesteen vaikutus takymetrin mittaustarkkuuteen
Pullinen, Juhana (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027206
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten lasi vaikuttaa takymetrin prismattoman mittauksen sekä kulmanmittauksen tarkkuuteen ja selvittää, voidaanko takymetrilla mitata lasin läpi riittävän tarkasti.
Työssä suoritettiin mittauskokeita Lapin AMK:n kellaritilassa. Mittauskokeet suoritettiin Trimble SX10 -keilaintakymetrilla. Mittauskokeissa takymetrilla suoritettiin orientointeja ilman lasiesteitä sekä erilaatuisten sekä -paksuisten lasilevyjen ollessa asetettuna tähysten eteen eri kulmissa kojeen tähtäyslinjaan nähden. Orientoinnit suoritettiin erikseen mittaamalla etäisyys- sekä kulmahavaintoja liitospisteille. Orientointien jälkeen mitattiin tarkastuspisteelle, jotta selviäisi minkälaisia virheitä merkintämittaukseen tulisi. Mittauskokeita tehtiin myös mittaamalla yksittäisiä tunnettuja pisteitä lasiesteen läpi. Mittausraporteista saatuja tuloksia tarkasteltiin ja vertailtiin Microsoft Excel -ohjelmassa.
Mittausten tuloksista saatiin selville, millä tavoin lasiesteet vaikuttivat takymetrin prismattoman etäisyydenmittauksen sekä kulmanmittauksen tarkkuuteen. Yleisesti voidaan todeta, että virheet kasvoivat, mitä paksumman tai useamman lasiesteen läpi mittaus tapahtui. Lasiesteen kulmalla tähtäyslinjaan nähden oli myös merkitystä virheiden kannalta. Orientointien tasoituslaskennan vuoksi asemapisteiden keskivirheet ja poikkeamat olivat kuitenkin merkittävästi pienempiä kuin yksittäisten havaintojen. Kulmanmittaustapa osoittautui myös etäisyydenmittausta tarkemmaksi menetelmäksi takymetrin orientoinnissa.
Työssä suoritettiin mittauskokeita Lapin AMK:n kellaritilassa. Mittauskokeet suoritettiin Trimble SX10 -keilaintakymetrilla. Mittauskokeissa takymetrilla suoritettiin orientointeja ilman lasiesteitä sekä erilaatuisten sekä -paksuisten lasilevyjen ollessa asetettuna tähysten eteen eri kulmissa kojeen tähtäyslinjaan nähden. Orientoinnit suoritettiin erikseen mittaamalla etäisyys- sekä kulmahavaintoja liitospisteille. Orientointien jälkeen mitattiin tarkastuspisteelle, jotta selviäisi minkälaisia virheitä merkintämittaukseen tulisi. Mittauskokeita tehtiin myös mittaamalla yksittäisiä tunnettuja pisteitä lasiesteen läpi. Mittausraporteista saatuja tuloksia tarkasteltiin ja vertailtiin Microsoft Excel -ohjelmassa.
Mittausten tuloksista saatiin selville, millä tavoin lasiesteet vaikuttivat takymetrin prismattoman etäisyydenmittauksen sekä kulmanmittauksen tarkkuuteen. Yleisesti voidaan todeta, että virheet kasvoivat, mitä paksumman tai useamman lasiesteen läpi mittaus tapahtui. Lasiesteen kulmalla tähtäyslinjaan nähden oli myös merkitystä virheiden kannalta. Orientointien tasoituslaskennan vuoksi asemapisteiden keskivirheet ja poikkeamat olivat kuitenkin merkittävästi pienempiä kuin yksittäisten havaintojen. Kulmanmittaustapa osoittautui myös etäisyydenmittausta tarkemmaksi menetelmäksi takymetrin orientoinnissa.