Tapaustutkimus Amyotrofista lateraaliskleroosia eli ALSia sairastavan suunhoito : ALSiin sairastuneen ja häntä avustavien henkilöiden kokemuksia suunhoidon toteutumisesta kotona ja siihen liittyvistä haasteista
Hyyrynen, Sara (2019)
Hyyrynen, Sara
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905047591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905047591
Tiivistelmä
Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS on yksi harvinaisista sairauksista, jonka aiheuttaja on tuntematon. ALS rappeuttaa lihasten toimintaa ohjaavia liikehermosoluja vähitellen, jonka seurauksena lihakset menettävät hermoyhteytensä, lihakset heikkenevät ja surkastuvat. ALS:iin sairastuu Suomessa vuosittain noin 450–500 henkilöä. ALS:iin sairastutaan yleensä 55–75 –vuotiaana. Sairaus alkaa yleensä raajojen oireiluna, mutta neljänneksellä sairastuneista oireet alkavat nielun alueelta. Sairaus etenee yksilöllisesti ja arvioitu elinikä diagnoosin jälkeen on noin 2-5 vuotta. ALS:iin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sairautta hoidetaan oireiden mukaan. ALS:iin sairastuneen suun ja hampaiden säännöllinen puhdistaminen on erityisen tärkeää, koska se vähentää suun alueen infektioriskiä ja riskiä sairastua keuhkokuumeeseen. ALS:sta on tehty paljon tutkimuksia, mutta ALS:ia sairastavan suunhoidosta on hyvin vähän tutkittua tietoa. Opinnäytetyö on toteutettu yhdessä Lihastautiliitto ry:n kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kotihoidossa olevan ALS:iin sairastuneen, hänen läheisensä ja avustajansa kokemuksia suunhoidosta ja siihen liittyvistä haasteista. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi kuvata minkälaista suun terveydenhoidon ylläpitämiseen tarvittavaa tukea ALS:iin sairastunut, hänen läheinen ja avustaja kokevat tarvitsevansa. Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tiedonantajat löydettiin yhteistyössä Lihastautiliiton Pohjois-Suomen aluevastaavan kanssa.
Tutkimuksen perusteella ALS:ia sairastavan suunhoidon toteutuminen on sairastuneen ja hänen läheisensä sekä avustajien varassa. Apua tarvitaan siinä vaiheessa kun ALS:iin sairastunut ei kykene itse enää huolehtimaan suun terveydestään riittävästi. Suunhoidon ohjeistuksena on harjata hampaat aamuin ja illoin fluoripitoisella tahnalla. Suunhoito-ohjeiden ja -ohjauksen puutteellisuus korostui useaan otteeseen tutkimusaineistosta. Tutkimuksessa selvisi myös, että syljen eritykseen tarvitaan apuvälineitä tukehtumisen ehkäisemiseksi. Tutkimushaastattelun avulla kerätyn aineiston perusteella opinnäytetyötä voivat hyödyntää suun terveydenhuollon ammattilaiset sekä muut ALS:iin sairastuneiden kanssa työskentelevät hoitoalan ammattilaiset. Opinnäytetyö on hyödyllinen myös sairastuneiden läheisille ihmisille, jotka tarvitsevat tietoa ALS:ista ja sen vaikutuksesta suun terveyteen.
Aineistosta esille nousseiden tietojen perusteella ALS:ia sairastavat ja heidän läheisensä sekä avustajat tarvitsevat suunhoidon ohjausta ja kirjalliset suun omahoidon ohjeet. Tässä olisi aihe jatkotutkimukseen ja toiseen opinnäytetyöhön.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kotihoidossa olevan ALS:iin sairastuneen, hänen läheisensä ja avustajansa kokemuksia suunhoidosta ja siihen liittyvistä haasteista. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi kuvata minkälaista suun terveydenhoidon ylläpitämiseen tarvittavaa tukea ALS:iin sairastunut, hänen läheinen ja avustaja kokevat tarvitsevansa. Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tiedonantajat löydettiin yhteistyössä Lihastautiliiton Pohjois-Suomen aluevastaavan kanssa.
Tutkimuksen perusteella ALS:ia sairastavan suunhoidon toteutuminen on sairastuneen ja hänen läheisensä sekä avustajien varassa. Apua tarvitaan siinä vaiheessa kun ALS:iin sairastunut ei kykene itse enää huolehtimaan suun terveydestään riittävästi. Suunhoidon ohjeistuksena on harjata hampaat aamuin ja illoin fluoripitoisella tahnalla. Suunhoito-ohjeiden ja -ohjauksen puutteellisuus korostui useaan otteeseen tutkimusaineistosta. Tutkimuksessa selvisi myös, että syljen eritykseen tarvitaan apuvälineitä tukehtumisen ehkäisemiseksi. Tutkimushaastattelun avulla kerätyn aineiston perusteella opinnäytetyötä voivat hyödyntää suun terveydenhuollon ammattilaiset sekä muut ALS:iin sairastuneiden kanssa työskentelevät hoitoalan ammattilaiset. Opinnäytetyö on hyödyllinen myös sairastuneiden läheisille ihmisille, jotka tarvitsevat tietoa ALS:ista ja sen vaikutuksesta suun terveyteen.
Aineistosta esille nousseiden tietojen perusteella ALS:ia sairastavat ja heidän läheisensä sekä avustajat tarvitsevat suunhoidon ohjausta ja kirjalliset suun omahoidon ohjeet. Tässä olisi aihe jatkotutkimukseen ja toiseen opinnäytetyöhön.