Potilaiden käsihygienian toteutuminen poliklinikoilla : Havainnointitutkimus
Hekkala, Roosa; Pihlajamaa, Susanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905047563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905047563
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa asiakkaiden toteuttamaa käsihygieniaa eräässä aluesairaalassa. Paikaksi valikoitui yhdessä yhteistyötahon kanssa miettien kahden eri poliklinikan sisääntulot ja odotustilat.
Menetelmäksi valikoitui kvantitatiivinen havainnointitutkimus. Suunnitteluvaiheessa keräsimme teoriatietoa hyvän käsihygienian merkityksestä. Löysimme tietoa käsihygieniasuosituksista, potilasturvallisuudesta käsihygienian yhteydessä, ja tietoa siitä, miten mikrobit leviävät käsien välityksellä. Etsimme kirjallisuudesta käsihygieniaa edistäviä tekijöitä, ja löysimme aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia käsihygienian toteutumisesta. Käytimme enimmäkseen verkkolähteitä ja aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia teoriatiedon lähteinä.
Tutkimuksen toteutus tapahtui poliklinikan sisääntuloaulassa. Aineisto kerättiin havainnoimalla systemaattisesti poliklinikalle saapuvien asiakkaiden ja sieltä lähtevien asiakkaiden käsihuuhteen käyttöä. Erikseen havainnoitiin miesten ja naisten käsihuuhteen käyttöä. Käsihuuhteen käsiin hieromiseen kulunutta aikaa mitattiin sekunteina, ja havainnoitiin, ottiko asiakas yhden vai kaksi painallusta käsihuuhdetta. Havainnoinnin välineenä oli havainnointilomake. Havainnointeja kertyi yhteensä 61. Analysointi toteutettiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten perusteella asiakkaiden käsihuuhteen käyttö sairaalassa on erittäin puutteellista poliklinikalle saapuessa ja sieltä poistuessa. Sisään tulleista miehistä (n=32) yksikään ei käyttänyt käsihuuhdetta poliklinikalle saapuessaan. Myöskään poliklinikalta poistuneista miehistä (n=20) kukaan ei desinfioinut käsiään. Poliklinikalle saapuneista naisista (n=26) kolme desinfioi kätensä, mutta vain yksi käytti siihen suositusten mukaan riittävästi aikaa, eli yli 20 sekuntia. Poliklinikalta poistuneista naisista (n=24) vain yksi käytti käsihuuhdetta lähtiessään. Kukaan havainnoitavista ei seurannut käsihuuhteen vieressä olevia ohjeita käsien oikeaoppisesta desinfioinnista.
Tutkimus antoi tärkeää tietoa siitä, miten vajavaisesti asiakkaiden käsihygienia toteutuu sairaalan poliklinikalla. Kehitysehdotuksena on, että käsihuuhteen käytön tärkeyttä mainostettaisiin sairaalassa esimerkiksi isoilla julisteilla, ja käsihuuhde laitettaisiin entistä paremmin ihmisten näkyville ja saataville. Kyseisellä poliklinikalla käsihuuhdetta oli esillä vain yhdellä seinustalla, ja ilmoittautuminen automaattiin tapahtui eri seinustalla. Käsihuuhde olisi ehkä hyvä sijoittaa ilmoittautumisautomaatin yhteyteen, ja laittaa vielä juliste muistuttamaan käsihuuhteen käytöstä.
Menetelmäksi valikoitui kvantitatiivinen havainnointitutkimus. Suunnitteluvaiheessa keräsimme teoriatietoa hyvän käsihygienian merkityksestä. Löysimme tietoa käsihygieniasuosituksista, potilasturvallisuudesta käsihygienian yhteydessä, ja tietoa siitä, miten mikrobit leviävät käsien välityksellä. Etsimme kirjallisuudesta käsihygieniaa edistäviä tekijöitä, ja löysimme aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia käsihygienian toteutumisesta. Käytimme enimmäkseen verkkolähteitä ja aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia teoriatiedon lähteinä.
Tutkimuksen toteutus tapahtui poliklinikan sisääntuloaulassa. Aineisto kerättiin havainnoimalla systemaattisesti poliklinikalle saapuvien asiakkaiden ja sieltä lähtevien asiakkaiden käsihuuhteen käyttöä. Erikseen havainnoitiin miesten ja naisten käsihuuhteen käyttöä. Käsihuuhteen käsiin hieromiseen kulunutta aikaa mitattiin sekunteina, ja havainnoitiin, ottiko asiakas yhden vai kaksi painallusta käsihuuhdetta. Havainnoinnin välineenä oli havainnointilomake. Havainnointeja kertyi yhteensä 61. Analysointi toteutettiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten perusteella asiakkaiden käsihuuhteen käyttö sairaalassa on erittäin puutteellista poliklinikalle saapuessa ja sieltä poistuessa. Sisään tulleista miehistä (n=32) yksikään ei käyttänyt käsihuuhdetta poliklinikalle saapuessaan. Myöskään poliklinikalta poistuneista miehistä (n=20) kukaan ei desinfioinut käsiään. Poliklinikalle saapuneista naisista (n=26) kolme desinfioi kätensä, mutta vain yksi käytti siihen suositusten mukaan riittävästi aikaa, eli yli 20 sekuntia. Poliklinikalta poistuneista naisista (n=24) vain yksi käytti käsihuuhdetta lähtiessään. Kukaan havainnoitavista ei seurannut käsihuuhteen vieressä olevia ohjeita käsien oikeaoppisesta desinfioinnista.
Tutkimus antoi tärkeää tietoa siitä, miten vajavaisesti asiakkaiden käsihygienia toteutuu sairaalan poliklinikalla. Kehitysehdotuksena on, että käsihuuhteen käytön tärkeyttä mainostettaisiin sairaalassa esimerkiksi isoilla julisteilla, ja käsihuuhde laitettaisiin entistä paremmin ihmisten näkyville ja saataville. Kyseisellä poliklinikalla käsihuuhdetta oli esillä vain yhdellä seinustalla, ja ilmoittautuminen automaattiin tapahtui eri seinustalla. Käsihuuhde olisi ehkä hyvä sijoittaa ilmoittautumisautomaatin yhteyteen, ja laittaa vielä juliste muistuttamaan käsihuuhteen käytöstä.