Sisäinen viestintä henkilöstön näkökulmasta : Case Laihian Sivistystoimi
Hietanen, Emilia (2019)
Hietanen, Emilia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067771
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla toimi toimeksiantajaorganisaation henkilöstökysely, jonka mukaan henkilöstö kokee viestinnässä ja tiedonkulussa puutteita. Tutkimuksen tarkoitus oli kerätä tarkempaa tietoa viestinnän toimivuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kartoittaa kehittämisideoita toiminnan tueksi ja kehittämiseksi. Henkilöstöltä kartoitettiin kokemuksia, odotuksia ja kehittämisideoita ja esimiehiltä näkemyksiä viestinnästä eri tasoilla, esimiehen roolista ja esimiesviestinnästä sekä viestinnän haasteista.
Tutkimuksen teoriaosuus koostettiin viestinnän eri tasoista mukaillen toimeksiantajan organisaatiorakennetta. Teoreettinen viitekehys muodostui viestinnän rakenteesta, joka muodostaa organisaation niin organisaatio- kuin viestintäkulttuurin.
Tutkimusosuus oli kaksiosainen, joka toteutettiin menetelmätriangulaation avulla. Näin mahdollistettiin kokonaisvaltainen kuva viestinnän toimivuudesta ja merkityksestä. Tutkimusaineistot koostuivat 76 kyselystä ja 9 teemahaastattelusta. Tutkimusaineistot analysoitiin tunnuslukujen ja teemoittelun avulla.
Henkilöstö koki organisaatiotason viestinnän toimivuudessa haasteita ja puutteita. Henkilöstö odottaa viestinnän olevan ennakoivaa ja aktiivista sekä sisällöltä selkeyttä, tarpeellisuutta ja ajankohtaisuutta. Kehittämiskeinoiksi nousivat kasvokkaisten kohtaamisten lisääminen ja monipuolisten, toisiaan tukevien, viestintäkanavien käyttäminen.
Johtopäätöksenä todettiin, että nykytilan vaikuttavin tekijä on yhtenäisen viestintäkulttuurin puuttuminen. Esimiesviestinnän haasteita ovat kiire, tietomäärä sekä yksilölliset odotukset ja tarpeet.
Tutkimuksen teoriaosuus koostettiin viestinnän eri tasoista mukaillen toimeksiantajan organisaatiorakennetta. Teoreettinen viitekehys muodostui viestinnän rakenteesta, joka muodostaa organisaation niin organisaatio- kuin viestintäkulttuurin.
Tutkimusosuus oli kaksiosainen, joka toteutettiin menetelmätriangulaation avulla. Näin mahdollistettiin kokonaisvaltainen kuva viestinnän toimivuudesta ja merkityksestä. Tutkimusaineistot koostuivat 76 kyselystä ja 9 teemahaastattelusta. Tutkimusaineistot analysoitiin tunnuslukujen ja teemoittelun avulla.
Henkilöstö koki organisaatiotason viestinnän toimivuudessa haasteita ja puutteita. Henkilöstö odottaa viestinnän olevan ennakoivaa ja aktiivista sekä sisällöltä selkeyttä, tarpeellisuutta ja ajankohtaisuutta. Kehittämiskeinoiksi nousivat kasvokkaisten kohtaamisten lisääminen ja monipuolisten, toisiaan tukevien, viestintäkanavien käyttäminen.
Johtopäätöksenä todettiin, että nykytilan vaikuttavin tekijä on yhtenäisen viestintäkulttuurin puuttuminen. Esimiesviestinnän haasteita ovat kiire, tietomäärä sekä yksilölliset odotukset ja tarpeet.
