Lepo ja uni autismikirjon henkilöillä : Kirjallisuuskatsaus ja käyttökokemuskysely mekaanisesti tuotetusta rentoutuksesta
Loukiainen, Leevi; Salo, Enni (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037546
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteina oli koota tietoa autismikirjon henkilöiden levosta ja unesta toimintaterapian näkökulmasta sekä tuottaa tietoa yhteistyökumppaneillemme siitä, miten autismikirjon henkilöt kokivat mekaanisesti tuotetun rentoutuksen. Rentoutuksessa käytettiin Neurosonic-menetelmää, jonka teknologia perustuu matalataajuiseen värähtelyyn. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä toimi Autismisäätiö ja Neurosonic Finland Oy.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelminä integroivaa kirjallisuuskatsausta ja kyselyä. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, mitä toimintaterapian tutkimuksissa on tutkittu autismikirjon henkilöiden lepoon ja uneen liittyen. Kyselyn avulla selvitettiin autismikirjon henkilöiden käyttökokemusta Neurosonic-divaanin tuottamasta värähtelystä. Taustateoriana on käytetty Doris Piercen Toiminnan terapeuttisen voiman mallia. Mallin kautta pystyttiin tarkastelemaan kirjallisuuskatsauksesta tullutta aineistoa ja henkilöiden käyttökokemuksia toiminnan eri näkökulmista. Analyysimenetelminä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä hyödynnetty aineistolähtöistä sisällönerittelyä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella toimintaterapian tutkimuksissa autismikirjon lepoon ja uneen liittyen on tutkittu uneen valmistautumisen ja uneen osallistumisen interventioiden tehokkuutta sekä vanhemman/huoltajan kokemuksia nukkumaanmenoajan rutiineista ja niiden vaikutuksista. Kyselyn perusteella käyttökokeilujaksoon osallistuneet henkilöt pitivät Neurosonic-divaanin tuottamasta värähtelystä ja rentoutuivat divaanissa. Värähtely kuitenkin koettiin eri päivinä erilaisena ja tähän vaikuttivat toiminnan eri kontekstit eli ympäristöt.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että toimintaterapian tutkimuksissa opinnäytetyön aiheeseen liittyen on tehty vähän tutkimusta ja osallistujamäärät tutkimuksissa ovat pieniä. Aihetta tulisi tutkia lisää ja lisätä tutkimusten luotettavuutta isommilla otantamäärillä. Kysely antoi viitteitä siitä, että autismikirjon henkilöt pystyvät käyttämään Neurosonic-menetelmää. Käyttö tulisi suunnitella yksilöllisesti huomioiden eri ympäristöt. Jatkossa tulisi selvittää Neurosonic-menetelmän vaikutuksia toimintaan tällä asiakasryhmällä.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelminä integroivaa kirjallisuuskatsausta ja kyselyä. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin, mitä toimintaterapian tutkimuksissa on tutkittu autismikirjon henkilöiden lepoon ja uneen liittyen. Kyselyn avulla selvitettiin autismikirjon henkilöiden käyttökokemusta Neurosonic-divaanin tuottamasta värähtelystä. Taustateoriana on käytetty Doris Piercen Toiminnan terapeuttisen voiman mallia. Mallin kautta pystyttiin tarkastelemaan kirjallisuuskatsauksesta tullutta aineistoa ja henkilöiden käyttökokemuksia toiminnan eri näkökulmista. Analyysimenetelminä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä hyödynnetty aineistolähtöistä sisällönerittelyä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella toimintaterapian tutkimuksissa autismikirjon lepoon ja uneen liittyen on tutkittu uneen valmistautumisen ja uneen osallistumisen interventioiden tehokkuutta sekä vanhemman/huoltajan kokemuksia nukkumaanmenoajan rutiineista ja niiden vaikutuksista. Kyselyn perusteella käyttökokeilujaksoon osallistuneet henkilöt pitivät Neurosonic-divaanin tuottamasta värähtelystä ja rentoutuivat divaanissa. Värähtely kuitenkin koettiin eri päivinä erilaisena ja tähän vaikuttivat toiminnan eri kontekstit eli ympäristöt.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että toimintaterapian tutkimuksissa opinnäytetyön aiheeseen liittyen on tehty vähän tutkimusta ja osallistujamäärät tutkimuksissa ovat pieniä. Aihetta tulisi tutkia lisää ja lisätä tutkimusten luotettavuutta isommilla otantamäärillä. Kysely antoi viitteitä siitä, että autismikirjon henkilöt pystyvät käyttämään Neurosonic-menetelmää. Käyttö tulisi suunnitella yksilöllisesti huomioiden eri ympäristöt. Jatkossa tulisi selvittää Neurosonic-menetelmän vaikutuksia toimintaan tällä asiakasryhmällä.