Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli : Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi ja Vaala
Kauppila, Pekka (2019)
Lataukset:
Kauppila, Pekka
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-37-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-37-9
Tiivistelmä
Matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat paikallistasolla usealle toimialalle. Tämän vuoksi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta keskeinen tiedontarve paikallistasolla liittyy elinkeinon absoluuttisten ja suhteellisten taloudellisten vaikutusten tiedostamiseen. Tutkimuskirjallisuudessa kaivataan matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisessa raskaan empiirisen vaiheen keventämistä. Toinen tarve liittyy pitkittäistutkimuksiin, eli korostetaan seurannan mahdollisuutta ilman jatkuvaa uuden empirian keräämistä. Tuorein tarve koskee matkailun kehittämishankkeiden ja investointien (alue)talousvaikutusten ennustamista ja arviointia.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Valto-hankkeessa (vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa) päivitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa, Pudasjärvellä ja Vaalassa vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida paikallistasolla systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2017 Kalajoen välitön matkailutulo oli 31,2 miljoonaa euroa (alv:ton) ja välitön matkailutyöllisyys 211 henkilötyövuotta, Kuusamon 112,8 miljoonaa euroa ja 591 henkilötyövuotta, Oulun 185,3 miljoonaa euroa ja 989 henkilötyövuotta, Pudasjärven 23,2 miljoonaa euroa ja 125 henkilötyövuotta sekä Vaalan 8,8 miljoonaa euroa ja 24 henkilötyövuotta.
Välitön matkailutulo jakautui matkailukeskuspaikkakunnissa (Kalajoki, Kuusamo, Pudasjärvi) lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin, Pudasjärvellä myös korjaamo- ja huoltamotoimintaan. Oulussa välitön matkailutulo kohdistui pitkälti majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä vähittäiskauppaan, kun Vaalassa se kertyi vähittäiskaupasta sekä korjaamo- ja huoltamotoiminnasta. Välitön matkailutyöllisyys suuntautui matkailukeskuspaikkakunnissa (Kalajoki, Kuusamo, Pudasjärvi) ennen muuta majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Myös vähittäiskauppa oli merkittävässä roolissa. Oulussa ja Vaalassa välitön matkailutyöllisyys kohdistui pitkälti majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä vähittäiskauppaan.
Vuonna 2017 kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Kalajoella 39,0 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 253 henkilötyövuotta, Kuusamossa 142,1 miljoonaa euroa ja 716 henkilötyövuotta, Oulussa 250,1 miljoonaa euroa ja 1 236 henkilötyövuotta, Pudasjärvellä 27,8 miljoonaa euroa ja 143 henkilötyövuotta sekä Vaalassa 10,2 miljoonaa euroa ja 26 henkilötyövuotta. Kyseisenä vuonna matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Kalajoella yhteensä 1,0 miljoonaa euroa, Kuusamossa 3,1 miljoonaa euroa, Oulussa 5,8 miljoonaa euroa, Pudasjärvellä hieman yli 550 000 euroa ja Vaalassa reilu 100 000 euroa.
Vuonna 2017 suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja kokonaismatkailutyöllisyys muodostivat Kalajoella vajaa 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kaupungin kaikkien yritysten liikevaihdosta ja henkilötyövuosista, Kuusamossa noin viidenneksen, Oulussa muutamia prosentteja sekä Pudasjärvellä ja Vaalassa noin 10 prosenttia. Kyseisenä vuonna Kalajoella tarvittiin lähes 150 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, Kuusamossa ja Oulussa noin 190 000 euroa, Pudasjärvellä miltei 180 000 euroa ja Vaalassa noin 360 000 euroa.
Vuosina 2013−2017 tutkimusalueiden matkailun aluetaloudellisten vaikutusten muutokset olivat kohtalaisen maltillisia Kuusamoa lukuun ottamatta. Kalajoen, Kuusamon ja Oulun matkailutulo lisääntyi mutta Pudasjärven hieman pieneni kyseisellä ajanjaksolla. Sen sijaan kaikilla tutkimusalueilla matkailutyöllisyys väheni vuosina 2013−2017.
Tutkimusalueiden matkailutulon ja matkailutyöllisyyden suhteessa on tapahtunut muutos vuosina 2013−2017 Pudasjärveä lukuun ottamatta. Kalajoella, Kuusamossa ja Oulussa on havaittavissa, että yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuosi) kohti tarvittava välitön matkailutulo on kasvanut ajanjaksolla. Tämä tarkoittaa muutosta tuottavuudessa: tuotos, matkailutulo, on lisääntynyt nopeammin suhteessa panostuksiin, työllisyyteen. Tämä merkitsee tuottavuuden parantumista. Kehityssuunta on tunnistettavissa kokonaisuudessaan ja kaikilla matkailutoimialoilla.
Vuosina 2013−2017 välittömän matkailutulon suhteellinen muutos on ollut nopeampaa kuin kunnan yritysten kokonaisliikevaihdon kehitys Kuusamossa ja Oulussa, kun Pudasjärvellä tilanne oli päinvastoin. Kalajoella välittömän matkailutulon ja kokonaisliikevaihdon muutos oli yhtäläinen. Välittömässä matkailutyöllisyydessä Kalajoella ja Pudasjärvellä suhteellinen kehitys on ollut nopeampaa verrattuna kuntien yritysten kokonaistyöllisyyteen, toisin kuin Kuusamossa ja Oulussa. Kaikilla muilla tutkimusalueilla paitsi Pudasjärvellä välittömän matkailutulon suhteellinen muutos oli myönteisempää kuin koko maan yritysten kokonaisliikevaihdon kehitys vuosina 2013−2017. Välittömän matkailutyöllisyyden suhteellinen kehitys oli Kalajoella ja Pudasjärvellä positiivisempaa verrattuna koko maan yritysten kokonaistyöllisyyteen, toisin kuin Kuusamossa ja Oulussa kyseisellä ajanjaksolla. Huomionarvoista on se, että matkailutyöllisyys taantui kaikilla tutkimusalueilla vuosina 2013−2017.
Kaikkiaan neljän vuoden aikajänne on kuitenkin liian lyhyt, jotta voidaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kalajoen, Kuusamon, Oulun ja Pudasjärven matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Valto-hankkeessa (vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa) päivitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa, Pudasjärvellä ja Vaalassa vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida paikallistasolla systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2017 Kalajoen välitön matkailutulo oli 31,2 miljoonaa euroa (alv:ton) ja välitön matkailutyöllisyys 211 henkilötyövuotta, Kuusamon 112,8 miljoonaa euroa ja 591 henkilötyövuotta, Oulun 185,3 miljoonaa euroa ja 989 henkilötyövuotta, Pudasjärven 23,2 miljoonaa euroa ja 125 henkilötyövuotta sekä Vaalan 8,8 miljoonaa euroa ja 24 henkilötyövuotta.
Välitön matkailutulo jakautui matkailukeskuspaikkakunnissa (Kalajoki, Kuusamo, Pudasjärvi) lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin, Pudasjärvellä myös korjaamo- ja huoltamotoimintaan. Oulussa välitön matkailutulo kohdistui pitkälti majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä vähittäiskauppaan, kun Vaalassa se kertyi vähittäiskaupasta sekä korjaamo- ja huoltamotoiminnasta. Välitön matkailutyöllisyys suuntautui matkailukeskuspaikkakunnissa (Kalajoki, Kuusamo, Pudasjärvi) ennen muuta majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Myös vähittäiskauppa oli merkittävässä roolissa. Oulussa ja Vaalassa välitön matkailutyöllisyys kohdistui pitkälti majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä vähittäiskauppaan.
Vuonna 2017 kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Kalajoella 39,0 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 253 henkilötyövuotta, Kuusamossa 142,1 miljoonaa euroa ja 716 henkilötyövuotta, Oulussa 250,1 miljoonaa euroa ja 1 236 henkilötyövuotta, Pudasjärvellä 27,8 miljoonaa euroa ja 143 henkilötyövuotta sekä Vaalassa 10,2 miljoonaa euroa ja 26 henkilötyövuotta. Kyseisenä vuonna matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Kalajoella yhteensä 1,0 miljoonaa euroa, Kuusamossa 3,1 miljoonaa euroa, Oulussa 5,8 miljoonaa euroa, Pudasjärvellä hieman yli 550 000 euroa ja Vaalassa reilu 100 000 euroa.
Vuonna 2017 suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja kokonaismatkailutyöllisyys muodostivat Kalajoella vajaa 10 prosenttia Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kaupungin kaikkien yritysten liikevaihdosta ja henkilötyövuosista, Kuusamossa noin viidenneksen, Oulussa muutamia prosentteja sekä Pudasjärvellä ja Vaalassa noin 10 prosenttia. Kyseisenä vuonna Kalajoella tarvittiin lähes 150 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, Kuusamossa ja Oulussa noin 190 000 euroa, Pudasjärvellä miltei 180 000 euroa ja Vaalassa noin 360 000 euroa.
Vuosina 2013−2017 tutkimusalueiden matkailun aluetaloudellisten vaikutusten muutokset olivat kohtalaisen maltillisia Kuusamoa lukuun ottamatta. Kalajoen, Kuusamon ja Oulun matkailutulo lisääntyi mutta Pudasjärven hieman pieneni kyseisellä ajanjaksolla. Sen sijaan kaikilla tutkimusalueilla matkailutyöllisyys väheni vuosina 2013−2017.
Tutkimusalueiden matkailutulon ja matkailutyöllisyyden suhteessa on tapahtunut muutos vuosina 2013−2017 Pudasjärveä lukuun ottamatta. Kalajoella, Kuusamossa ja Oulussa on havaittavissa, että yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuosi) kohti tarvittava välitön matkailutulo on kasvanut ajanjaksolla. Tämä tarkoittaa muutosta tuottavuudessa: tuotos, matkailutulo, on lisääntynyt nopeammin suhteessa panostuksiin, työllisyyteen. Tämä merkitsee tuottavuuden parantumista. Kehityssuunta on tunnistettavissa kokonaisuudessaan ja kaikilla matkailutoimialoilla.
Vuosina 2013−2017 välittömän matkailutulon suhteellinen muutos on ollut nopeampaa kuin kunnan yritysten kokonaisliikevaihdon kehitys Kuusamossa ja Oulussa, kun Pudasjärvellä tilanne oli päinvastoin. Kalajoella välittömän matkailutulon ja kokonaisliikevaihdon muutos oli yhtäläinen. Välittömässä matkailutyöllisyydessä Kalajoella ja Pudasjärvellä suhteellinen kehitys on ollut nopeampaa verrattuna kuntien yritysten kokonaistyöllisyyteen, toisin kuin Kuusamossa ja Oulussa. Kaikilla muilla tutkimusalueilla paitsi Pudasjärvellä välittömän matkailutulon suhteellinen muutos oli myönteisempää kuin koko maan yritysten kokonaisliikevaihdon kehitys vuosina 2013−2017. Välittömän matkailutyöllisyyden suhteellinen kehitys oli Kalajoella ja Pudasjärvellä positiivisempaa verrattuna koko maan yritysten kokonaistyöllisyyteen, toisin kuin Kuusamossa ja Oulussa kyseisellä ajanjaksolla. Huomionarvoista on se, että matkailutyöllisyys taantui kaikilla tutkimusalueilla vuosina 2013−2017.
Kaikkiaan neljän vuoden aikajänne on kuitenkin liian lyhyt, jotta voidaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kalajoen, Kuusamon, Oulun ja Pudasjärven matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.