Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli : Sotkamo
Kauppila, Pekka (2019)
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-36-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-36-2
Tiivistelmä
Matkailun taloudelliset vaikutukset jakautuvat paikallistasolla usealle toimialalle. Tämän vuoksi matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista. Matkailun suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta keskeinen tiedontarve paikallistasolla liittyy elinkeinon absoluuttisten ja suhteellisten taloudellisten vaikutusten tiedostamiseen. Tutkimuskirjallisuudessa kaivataan matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisessa raskaan empiirisen vaiheen keventämistä. Toinen tarve liittyy pitkittäistutkimuksiin, eli korostetaan seurannan mahdollisuutta ilman jatkuvaa uuden empirian keräämistä. Tuorein tarve koskee matkailun kehittämishankkeiden ja investointien (alue)talousvaikutusten ennustamista ja arviointia.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Valto-hankkeessa (vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa) päivitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa Sotkamossa vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida paikallistasolla systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2017 Sotkamon välitön matkailutulo oli 64,0 miljoonaa euroa (alv:ton) ja välitön matkailutyöllisyys 365 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautui lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Välitön matkailutyöllisyys kohdistui ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin.
Vuonna 2017 kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Sotkamossa 88,9 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 416 henkilötyövuotta. Kyseisenä vuonna matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Sotkamossa vajaa 1,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja kokonaismatkailutyöllisyys muodostivat Sotkamossa 14−16 prosenttia Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta ja henkilötyövuosista. Kyseisenä vuonna Sotkamossa tarvittiin noin 175 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti.
Vuosina 2013−2017 Sotkamon matkailutulo kasvoi 12 prosenttia mutta matkailutyöllisyys väheni 15 prosenttia. Matkailutulokin jopa pieneni tarkastelun alkuaikoina eli vuosina 2013−2015. Sen sijaan ajanjakson lopussa, vuosina 2015−2017, matkailutulo lisääntyi. Matkailutyöllisyys väheni tarkasteluaikavälillä erityisesti vuosina 2014−2015, mutta jakson lopussa eli vuosina 2015−2017 matkailutyöllisyys kasvoi.
Sotkamon matkailutulon ja matkailutyöllisyyden suhteessa on tapahtunut muutos vuosina 2013−2017. Kun vuonna 2013 tarvittiin noin 132 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuosi) kohti, vuonna 2017 vastaava luku oli noin 175 000 euroa. Tämä tarkoittaa muutosta tuottavuudessa: tuotos, matkailutulo, on lisääntynyt nopeammin suhteessa panostuksiin, työllisyyteen. Tämä merkitsee tuottavuuden parantumista. Kehityssuunta on havaittavissa kokonaisuudessaan ja kaikilla matkailutoimialoilla.
Vuosina 2013−2017 Sotkamon välittömän matkailutulon ja välittömän matkailutyöllisyyden suhteellinen kehitys on ollut lähinnä viimeisellä tarkasteluajanjaksolla, vuosina 2015−2017, hitaampaa kuin aluetalouden yritysten kokonaisliikevaihdon ja kokonaistyöllisyyden muutos. Erityisesti tämä koskee välitöntä matkailutuloa. Vuosina 2013−2017 Sotkamon välitön matkailutulo kasvoi suhteellisesti nopeammin kuin koko maan yritysten kokonaisliikevaihto. Sen sijaan Sotkamon välitön matkailutyöllisyys jäi jälkeen koko maan yritysten kokonaistyöllisyyden suhteellisesta kehityksestä kyseisellä ajanjaksolla.
Kaikkiaan neljän vuoden aikajänne on kuitenkin liian lyhyt, jotta voidaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Sotkamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.
Kajaanin ammattikorkeakoulun Valto-hankkeessa (vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa) päivitetään aikaisempien tutkimusten empirian kautta tuotetuilla parametreilla ja olemassa olevaa Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoa hyödyntämällä matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Kainuun maakunnassa Sotkamossa vuositasolla. Seurantamallin avulla vaikutusten muutoksia voidaan analysoida paikallistasolla systemaattisella, helposti toteutettavalla, dynaamisella ja kustannustehokkaalla menetelmällä.
Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2017 Sotkamon välitön matkailutulo oli 64,0 miljoonaa euroa (alv:ton) ja välitön matkailutyöllisyys 365 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo jakautui lähinnä kolmelle toimialalle: majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin. Välitön matkailutyöllisyys kohdistui ennen muuta henkilökohtaista palvelua vaativille aloille eli majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä virkistys- ja muihin palveluihin.
Vuonna 2017 kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Sotkamossa 88,9 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 416 henkilötyövuotta. Kyseisenä vuonna matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Sotkamossa vajaa 1,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 suhteellisesti tarkasteltuna kokonaismatkailutulo ja kokonaismatkailutyöllisyys muodostivat Sotkamossa 14−16 prosenttia Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesta kunnan kaikkien yritysten liikevaihdosta ja henkilötyövuosista. Kyseisenä vuonna Sotkamossa tarvittiin noin 175 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti.
Vuosina 2013−2017 Sotkamon matkailutulo kasvoi 12 prosenttia mutta matkailutyöllisyys väheni 15 prosenttia. Matkailutulokin jopa pieneni tarkastelun alkuaikoina eli vuosina 2013−2015. Sen sijaan ajanjakson lopussa, vuosina 2015−2017, matkailutulo lisääntyi. Matkailutyöllisyys väheni tarkasteluaikavälillä erityisesti vuosina 2014−2015, mutta jakson lopussa eli vuosina 2015−2017 matkailutyöllisyys kasvoi.
Sotkamon matkailutulon ja matkailutyöllisyyden suhteessa on tapahtunut muutos vuosina 2013−2017. Kun vuonna 2013 tarvittiin noin 132 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuosi) kohti, vuonna 2017 vastaava luku oli noin 175 000 euroa. Tämä tarkoittaa muutosta tuottavuudessa: tuotos, matkailutulo, on lisääntynyt nopeammin suhteessa panostuksiin, työllisyyteen. Tämä merkitsee tuottavuuden parantumista. Kehityssuunta on havaittavissa kokonaisuudessaan ja kaikilla matkailutoimialoilla.
Vuosina 2013−2017 Sotkamon välittömän matkailutulon ja välittömän matkailutyöllisyyden suhteellinen kehitys on ollut lähinnä viimeisellä tarkasteluajanjaksolla, vuosina 2015−2017, hitaampaa kuin aluetalouden yritysten kokonaisliikevaihdon ja kokonaistyöllisyyden muutos. Erityisesti tämä koskee välitöntä matkailutuloa. Vuosina 2013−2017 Sotkamon välitön matkailutulo kasvoi suhteellisesti nopeammin kuin koko maan yritysten kokonaisliikevaihto. Sen sijaan Sotkamon välitön matkailutyöllisyys jäi jälkeen koko maan yritysten kokonaistyöllisyyden suhteellisesta kehityksestä kyseisellä ajanjaksolla.
Kaikkiaan neljän vuoden aikajänne on kuitenkin liian lyhyt, jotta voidaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Sotkamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehityksen suunnasta ja sen voimakkuudesta. Näin ollen seurantamallin soveltamista on syytä jatkaa myös tulevina vuosina matkailun taloudellisten vaikutusten muutosprosessin ymmärtämiseksi.