Positiivinen johtaminen terveysalan esimiestyössä: Systemoitu kirjallisuuskatsaus
Kivimäki, Maarit (2019)
Kivimäki, Maarit
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088320
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia aiemmin julkaistua tutkimustietoa positiivisesta johtamisesta terveydenhuollon esimiestyössä. Tutkimuskysymyksinä tässä työssä olivat 1) miten positiivinen johtaminen näkyy terveysalan ihmisten johtamisen tutkimuksissa? ja 2) mitä ominaisuuksia esimiehellä mahdollisesti tulisi olla edistääkseen positiivista johtamista? Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella positiivisen johtamisen ilmentymistä esimiestyössä ja sen käyttöä terveydenhuollon johtamisessa. Kiinnostuksen kohteena oli myös havainnoida positiivista johtamista tukevia seikkoja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Alkuperäistutkimusten haku suoritettiin vuonna 2018 ja tietokantoina käytettiin Cinahl, Scopus, MedlineOvid ja PubMed tietokantoja. Hakutermeinä käytettiin muun muassa ”positive leadership” ja ”positivity”. Aineiston valintaa määrittelivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Mukaan valikoituneen aineiston laatua arvioitiin JBI- laadunarviointikriteerein. Aineistoon valikoitui 6 tutkimusta ja artikkelia vuosilta 2010-2018. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tuloksista ilmeni että positiivisesta johtamisesta terveydenhuollon ihmisten johtamisessa on tutkimuksia niukasti. Tuloksista kuitenkin nousi selviä esimiehen ja esimiehenä toimimisen ominaisuuksia, jotka toteutuessaan tukevat vahvasti positiivista johtajuutta. Nämä ominaisuudet olivat psykososiaaliset taidot, aito läsnäolo, tunneäly, itsensä johtaminen sekä organisaation rooli ja tuki.
Tulosten johtopäätöksistä voidaan esittää, että nykyinen johtamisajattelu on muutoksessa. Ei enää riitä, että esimies toimii ainoastaan johtajan roolissa. Esimieheltä vaaditaan aitoa läsnäoloa, kannustusta ja empatiaa. Esimiehen oletetaan olevan tasapuolinen, luotettava ja positiivinen, Ihminen ihmiselle. Positiivinen johtaja on tilanneherkkä ja hienotunteinen ja osaa lukea myös non-verbaalista viestintää. Positiiviseen johtajuuteen vaaditaan oman työn priorisointia ja omien rajojen ja osaamisen tuntemista. Ilman organisaation ja ylemmän johdon tukea positiivinen johtajuus ja positiivinen ajattelumalli eivät ole mahdollisia. Työntekijöiden näkeminen ja kuuleminen yksilöinä tukee työhyvinvointia, työhön sitoutumista sekä innovatiivisuutta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Alkuperäistutkimusten haku suoritettiin vuonna 2018 ja tietokantoina käytettiin Cinahl, Scopus, MedlineOvid ja PubMed tietokantoja. Hakutermeinä käytettiin muun muassa ”positive leadership” ja ”positivity”. Aineiston valintaa määrittelivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Mukaan valikoituneen aineiston laatua arvioitiin JBI- laadunarviointikriteerein. Aineistoon valikoitui 6 tutkimusta ja artikkelia vuosilta 2010-2018. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tuloksista ilmeni että positiivisesta johtamisesta terveydenhuollon ihmisten johtamisessa on tutkimuksia niukasti. Tuloksista kuitenkin nousi selviä esimiehen ja esimiehenä toimimisen ominaisuuksia, jotka toteutuessaan tukevat vahvasti positiivista johtajuutta. Nämä ominaisuudet olivat psykososiaaliset taidot, aito läsnäolo, tunneäly, itsensä johtaminen sekä organisaation rooli ja tuki.
Tulosten johtopäätöksistä voidaan esittää, että nykyinen johtamisajattelu on muutoksessa. Ei enää riitä, että esimies toimii ainoastaan johtajan roolissa. Esimieheltä vaaditaan aitoa läsnäoloa, kannustusta ja empatiaa. Esimiehen oletetaan olevan tasapuolinen, luotettava ja positiivinen, Ihminen ihmiselle. Positiivinen johtaja on tilanneherkkä ja hienotunteinen ja osaa lukea myös non-verbaalista viestintää. Positiiviseen johtajuuteen vaaditaan oman työn priorisointia ja omien rajojen ja osaamisen tuntemista. Ilman organisaation ja ylemmän johdon tukea positiivinen johtajuus ja positiivinen ajattelumalli eivät ole mahdollisia. Työntekijöiden näkeminen ja kuuleminen yksilöinä tukee työhyvinvointia, työhön sitoutumista sekä innovatiivisuutta.