Algoritmisen suunnittelun mahdollisuudet geosuunnittelussa
Juvonen, Mirja (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098580
Tiivistelmä
Ramboll Finland Oy:ssä geoteknisten suunnitelmien mallintaminen huomattiin paljon aikaa ja vaivaa vaativaksi. Esimerkiksi massanvaihdon mallintaminen koettiin liian työlääksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli verrata perinteistä massanvaihdon mallintamista algoritmisesti tehtyyn massanvaihdon mallintamiseen ja vertailla mallintamistapoja tulevaisuutta ajatellen.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin Ramboll Finland Oy:n suunnittelijoita, jotka tekevät perinteisellä mallintamisella esimerkiksi massanvaihtojen mallintamista. Lisäksi työssä hyödynnettiin Rhinoceros 5:n lisäosaa Grasshopper-algoritmimallintajaa, jonka avustuksella parametrinen malli massanvaihdolle toteutettiin. Työssä esiteltiin myös perusteita perinteiselle ja algoritmiselle mallintamiselle sekä sovellettiin algoritmista mallintamista kaivamalla tehdyn massanvaihdon mallintamisessa. Lisäksi esiteltiin Grasshopper-lisäosa lyhyesti.
Opinnäytetyössä havaittiin, että massanvaihdon mallintamiseen on mahdollista hyödyntää parametrisuutta. Myöhemmässä käytössä geosuunnittelussa parametrisuus tulee nopeuttamaan ja helpottamaan suunnittelijoiden töitä, kun yleispätevä algoritmi on suunniteltu. Sen tekeminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa ja työtä kuin tähän opinnäytetyöhön oli varattuna. Vaikeat lähtötiedot mallintamisen kannalta sekä eri tiedostoihin eli tasoille tehdyt kuvat vaikeuttivat Grasshopperilla mallintamista, sillä lisäosa ei pystynyt mallintamaan liian tiukkoja polylinen mutkia tai tunnistamaan eri tasoja eri kuvista.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin Ramboll Finland Oy:n suunnittelijoita, jotka tekevät perinteisellä mallintamisella esimerkiksi massanvaihtojen mallintamista. Lisäksi työssä hyödynnettiin Rhinoceros 5:n lisäosaa Grasshopper-algoritmimallintajaa, jonka avustuksella parametrinen malli massanvaihdolle toteutettiin. Työssä esiteltiin myös perusteita perinteiselle ja algoritmiselle mallintamiselle sekä sovellettiin algoritmista mallintamista kaivamalla tehdyn massanvaihdon mallintamisessa. Lisäksi esiteltiin Grasshopper-lisäosa lyhyesti.
Opinnäytetyössä havaittiin, että massanvaihdon mallintamiseen on mahdollista hyödyntää parametrisuutta. Myöhemmässä käytössä geosuunnittelussa parametrisuus tulee nopeuttamaan ja helpottamaan suunnittelijoiden töitä, kun yleispätevä algoritmi on suunniteltu. Sen tekeminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa ja työtä kuin tähän opinnäytetyöhön oli varattuna. Vaikeat lähtötiedot mallintamisen kannalta sekä eri tiedostoihin eli tasoille tehdyt kuvat vaikeuttivat Grasshopperilla mallintamista, sillä lisäosa ei pystynyt mallintamaan liian tiukkoja polylinen mutkia tai tunnistamaan eri tasoja eri kuvista.