Rakennusautomaatiojärjestelmän kuvaus ja työselitys
Lindberg, Kimmo (2010)
Lindberg, Kimmo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061011978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061011978
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö on jaettu kahteen osa-alueeseen, joista ensimmäinen käsittää rakennusautomaatiojärjestelmän
järjestelmäkuvauksen ja toinen on rakennusautomaatiojärjestelmän
mallityöselitys.
Syy, miksi tällainen työ on tehty, on se että rakennusautomaatiota käsittelevää kirjallisuutta
on varsin vähän ja hankalasti alasta kiinnostuneen löydettävissä. Lisäksi osa kirjallisuudesta sisältää varsin vanhentunutta tietoa mm. nykyaikaisista väyläratkaisuista ja tiedonsiirrosta.
Työselitykset ovat taas perinteisesti tulleet suunnittelijalta osana suunnitelmaasiakirjoja, mutta varsinkin pienten LVIA-suunnittelutoimistojen työselitykset sisältävät
varsin vähän viitteitä rakennusautomaatioon. Nykypäivänä rakennusautomaatio ohjaa
varsin suurta osaa rakennusten talotekniikasta, joten myös sen suunnitteluun ja suunnittelun
ohjaukseen tulee käyttää enemmän resursseja.
Järjestelmäkuvausta voidaan käyttää antamaan rakennuttajalle lisätietoa siitä, mitä nykyaikaisella rakennusautomaatiolla tarkoitetaan, ja helpottamaan päätöksen tekoa tehtäessä
investointiratkaisuja. Järjestelmäkuvauksessa kerrotaan pääpiirteittäin eri kenttälaitteiden, alakeskusten ja valvomon toiminnat. Syvemmälle säätöteknisiin ratkaisuihin tai kenttälaitteiden
toimintaperiaatteisiin ei tässä työssä paneuduta.
Toisena osana työtä on rakennusautomaatiojärjestelmän mallityöselitys, jota voidaan käyttää mallina varsinaisen urakkaohjelman mukaisen työselityksen laadintaan. Työselityksestä on pyritty tekemään mahdollisimman yksiselitteinen ja selkeä. Työselityksessä
kuvataan pääpiirteittäin urakan ominaispiirteet ja tilaajan vaatimukset urakoitsijan toimittamaa järjestelmää kohtaan. Lukijan pitää muistaa, että kyseessä on mallityöselitys, joka
tulee aina päivittää kohdekohtaisilla tiedoilla.
järjestelmäkuvauksen ja toinen on rakennusautomaatiojärjestelmän
mallityöselitys.
Syy, miksi tällainen työ on tehty, on se että rakennusautomaatiota käsittelevää kirjallisuutta
on varsin vähän ja hankalasti alasta kiinnostuneen löydettävissä. Lisäksi osa kirjallisuudesta sisältää varsin vanhentunutta tietoa mm. nykyaikaisista väyläratkaisuista ja tiedonsiirrosta.
Työselitykset ovat taas perinteisesti tulleet suunnittelijalta osana suunnitelmaasiakirjoja, mutta varsinkin pienten LVIA-suunnittelutoimistojen työselitykset sisältävät
varsin vähän viitteitä rakennusautomaatioon. Nykypäivänä rakennusautomaatio ohjaa
varsin suurta osaa rakennusten talotekniikasta, joten myös sen suunnitteluun ja suunnittelun
ohjaukseen tulee käyttää enemmän resursseja.
Järjestelmäkuvausta voidaan käyttää antamaan rakennuttajalle lisätietoa siitä, mitä nykyaikaisella rakennusautomaatiolla tarkoitetaan, ja helpottamaan päätöksen tekoa tehtäessä
investointiratkaisuja. Järjestelmäkuvauksessa kerrotaan pääpiirteittäin eri kenttälaitteiden, alakeskusten ja valvomon toiminnat. Syvemmälle säätöteknisiin ratkaisuihin tai kenttälaitteiden
toimintaperiaatteisiin ei tässä työssä paneuduta.
Toisena osana työtä on rakennusautomaatiojärjestelmän mallityöselitys, jota voidaan käyttää mallina varsinaisen urakkaohjelman mukaisen työselityksen laadintaan. Työselityksestä on pyritty tekemään mahdollisimman yksiselitteinen ja selkeä. Työselityksessä
kuvataan pääpiirteittäin urakan ominaispiirteet ja tilaajan vaatimukset urakoitsijan toimittamaa järjestelmää kohtaan. Lukijan pitää muistaa, että kyseessä on mallityöselitys, joka
tulee aina päivittää kohdekohtaisilla tiedoilla.