Kuluttajan mahdollisuudet kysyntäjoustoon
Isometsä, Miika (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098620
Tiivistelmä
Työn aiheena on kuluttajan mahdollisuudet kysyntäjoustoon. Kysyntäjousto on sähkönkulutuksen siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta tunneille, jolloin sähkö on halvempaa. Sähköyhtiöt tarvitsevat lähitulevaisuudessa kysyntäjoustoa yhä enemmän, jotta sähköverkkojen kuormitusta saataisiin rajoitettua ja sääriippuvan tuotannon vaihteluihin voitaisiin sopeutua nykyistä paremmin. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kuluttajan mahdollisuuksia kysyntäjouston toteutukseen ja hyödyntämiseen sekä tutkia kysyntäjouston toteutukseen liittyviä kustannuksia ja mahdollisia ongelmia.
Työssä kootaan aluksi teoreettista viitekehystä kysyntäjoustoon liittyvistä aihealueista, kuten lainsäädännöstä, tehomaksusta sekä toteutuksen vaatimasta tekniikasta. Työssä edetään kysyntäjouston esittelystä lainsäädännön kautta sähkölaskun muodostumiseen, joka pitää sisällään tehomaksun esittelyn. Viimeisenä teoreettisessa viitekehyksessä tutkitaan SLY-kytkentätekniikan ja digitalSTROM-järjestelmän soveltuvuutta kysyntäjouston toteuttamiseen.
Kysyntäjousto on vielä vuonna 2019 haastava opinnäytetyöaihe etenkin kuluttajatasolla. Kuluttajatasolla kysyntäjoustoa ei ole toteutettu suurissa määrin. Konkreettisimmaksi esimerkiksi kuluttajatason kysyntäjouston toteutuksesta Suomessa nousi selvästi joidenkin jakeluverkkoyhtiöiden aikasiirtoasiakkailleen tarjoama tehomaksukomponentti.
Kysyntäjouston kehittäminen on tärkeää ensisijaisesti sähköverkkojen huipputehojen rajoittamiseksi ja sähköverkon ylimitoituksen ehkäisemiseksi. Kysyntäjouston toteuttamiseen tarvittavat tekniset ratkaisut eivät perustasolla kuitenkaan saa tuoda kuluttajalle tai jakeluverkkoyhtiölle suuria kustannuksia. Kuluttajalle kysyntäjouston tulisi tuoda myös taloudellisia hyötyjä. digitalSTROM-järjestelmän kaltaisia järjestelmiä voisi ajatella lähinnä lisäpalveluiksi kulutuksen seurantaan ja ohjaamiseen. Lisäpalveluiksi tarjoamista tukevat automaatiojärjestelmien sisältämät mukavuuskomponentit. Tämän kannalta tehomaksun laajempi käyttöönotto olisi tällä hetkellä kannattavin ratkaisu kysyntäjouston toteutukseen.
Työssä kootaan aluksi teoreettista viitekehystä kysyntäjoustoon liittyvistä aihealueista, kuten lainsäädännöstä, tehomaksusta sekä toteutuksen vaatimasta tekniikasta. Työssä edetään kysyntäjouston esittelystä lainsäädännön kautta sähkölaskun muodostumiseen, joka pitää sisällään tehomaksun esittelyn. Viimeisenä teoreettisessa viitekehyksessä tutkitaan SLY-kytkentätekniikan ja digitalSTROM-järjestelmän soveltuvuutta kysyntäjouston toteuttamiseen.
Kysyntäjousto on vielä vuonna 2019 haastava opinnäytetyöaihe etenkin kuluttajatasolla. Kuluttajatasolla kysyntäjoustoa ei ole toteutettu suurissa määrin. Konkreettisimmaksi esimerkiksi kuluttajatason kysyntäjouston toteutuksesta Suomessa nousi selvästi joidenkin jakeluverkkoyhtiöiden aikasiirtoasiakkailleen tarjoama tehomaksukomponentti.
Kysyntäjouston kehittäminen on tärkeää ensisijaisesti sähköverkkojen huipputehojen rajoittamiseksi ja sähköverkon ylimitoituksen ehkäisemiseksi. Kysyntäjouston toteuttamiseen tarvittavat tekniset ratkaisut eivät perustasolla kuitenkaan saa tuoda kuluttajalle tai jakeluverkkoyhtiölle suuria kustannuksia. Kuluttajalle kysyntäjouston tulisi tuoda myös taloudellisia hyötyjä. digitalSTROM-järjestelmän kaltaisia järjestelmiä voisi ajatella lähinnä lisäpalveluiksi kulutuksen seurantaan ja ohjaamiseen. Lisäpalveluiksi tarjoamista tukevat automaatiojärjestelmien sisältämät mukavuuskomponentit. Tämän kannalta tehomaksun laajempi käyttöönotto olisi tällä hetkellä kannattavin ratkaisu kysyntäjouston toteutukseen.