Sähkövalvojan työ PJP-muotoisen projektin kontekstissa

Abstract

Tämän päivän rakennuttamisen liiketoiminnassa, varsinkin suuremmissa hankkeissa, on vakiintunut tapa käyttää projekteissa työmaavalvontaa. Projektinjohtopalveluun (PJP) perustuva urakointi, varsinkin erityisen kompleksisissa hankkeissa, on yhä useammin valittu rakennustyön toteuttamisen metodiksi, johtuen kyseisestä mallista saaduista hyvistä kokemuksista. Tässä opinnäytteessä taustoitetaan yleisellä teorialla sekä tutkimuskohteeksi valitun kohdeprojektin yhteydessä hankitulla projekti-työkokemuksella sähkövalvonnasta, osana projektinjohtopalvelumallista urakointia. Tutkimuksen tuloksena syntyneessä raportissa, syvennytään erityisesti projektinjohtopalvelu muotoisen hankkeen toiminnalliseen komponenttiin sekä sähkövalvojan tuottaman työmaavalvonnan toteuttamiseen PJP-mallissa. Opinnäytteen tavoitteena on hankitun tiedon pohjalta, saada parempi käsitys kyseessä olevan rakennushankemuodon ongelmakohdista, ennalta havaitsemattomien riskien kartoittamiseksi. Opinnäyteraportin loppuosassa tarkastellaan projektinjohtopalvelumallin (PJP) sekä malliin liittyvän sähkövalvonnan kehittämistä, rakennuspalveluita tuottavan yrityksen käyttöön. Lopuksi raportissa käsitellään lyhyesti syntyneitä ajatuksia tulevaisuuteen liittyvistä uudentyyppisistä visioista, jotka ovat otettava huomioon sähkövalvonnan toimenkuvaa kehitettäessä. Tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että rakennushankkeessa ongelmia tuottivat osapuolelliset ja yhteis-toiminnalliset syyt. Nämä ongelmat ilmenivät kohdehankkeessa erilaisina lisä- ja muutostyövaatimuksina. Ongelmia aiheutti myös huonon ”työmaahengen” aiheuttama työmaatoiminnan kitkaisuus. Ongelmatilanteiden sisällölliset syyt, hanketta toteutettaessa liittyivät taas dokumentoinnin ongelmiin. Toteutukselle häiriöitä aiheutti kokonaisuudeltaan puutteelliset suunnitteludokumentit, tilaajan ja käyttäjän muutokset suunnitteluun sekä pääsuunnittelijan suunnittelualojen välisen ristiinvertailuprosessin epäonnistuminen. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös päätellä, että kohdehankkeessa käytetyn toteutusmuodon parempi tunteminen olisi poistanut pääosan syntyneistä ongelmista. Tätä projektinjohtopalvelumuodon huonoa hankeosaamista ilmeni sekä tilaajan, käyttäjän, projektinjohdon, suunnittelijoiden, että osaurakoitsijoidenkin osalta. Tutkimuksessa havaittujen ongelmien perusteella on tuotettu esitys toimintaohjeeksi, missä ohjeistetaan kehittämään strategiaa sekä laatujärjestelmää. Lopuksi raportissa kehotetaan kehittämään henkilöstökoulutusta jatkuvaksi prosessiksi sekä varmistamaan projektinjohtopalvelumenetelmän osaamisen taso joko osaurakoitsijavalinnoin tai perehdyttämällä valitut osaurakoitsijat.