Tuotannonohjauksen kehittäminen ERP-järjestelmän avulla
Loppukaarre, Niilo (2019)
Loppukaarre, Niilo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905108945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905108945
Tiivistelmä
Insinöörityöprojektin tarkoituksena oli kehittää puupakkauksia valmistavan yrityksen tuotannonohjausta siirtämällä se Microsoft Dynamics NAVin kautta ohjattavaksi. Se toteutettiin ottamalla käyttöön ERP-järjestelmän tuotantomoduuli kokonaisuudessaan jo muiden käytössä olevien moduulien rinnalle. Työnjohto sai siitä uuden työkalun tuotannonohjaukseen ja kapasiteettien kuormitusten laskentaan.
Nykytila-analyysi suoritettiin havainnoimalla työnjohdon ja tuotannon päivittäisiä toimia. Se kattoi myös ERP-järjestelmän tuotantomoduulin asetuksien ja datan tilan selvittämisen. Nykytila-analyysin ja asetettujen tavoitteiden pohjalta valittiin järjestelmän testaukseen ja käyttöönottoon liittyvää kirjallisuutta tukemaan seuraavia insinöörityöprojektin vaiheita. Käyttöönotto sisälsi myös järjestelmän kouluttamisen henkilöstölle, joten sitä varten selvitettiin myös parhaita käytänteitä.
Nykytila-analyysin löydöksiin pohjautuen NAVin tuotantomoduulin asetuksia ja dataa päivitettiin, mikä mahdollisti toiminnallisen testiversion luomisen. Testiversion avulla simuloitiin tuotannonohjauksen toimintaa ja lisäksi karsittiin virheitä järjestelmästä. Testiversio mahdollisti myös henkilöstön alustavan koulutuksen ennen varsinaista koekäyttöönottoa. Koekäytön tarkoitus oli sovittaa käytännön prosessit ja löytää jäljelle jääneet virheet.
Lopullinen NAV-ratkaisu oli työnäkymät tuotannontyöntekijöille, mistä he näkevät listan omalla työpisteellä valmistettavista tuotteista. He voivat aloittaa/lopettaa tuotantotilausten valmistamisen, sekä kirjata valmistetut tuotteet suoraan järjestelmään. Ratkaisu mahdollisti työnjohdon ohjata tuotantoa ja seurata sen etenemistä järjestelmän kautta. Työnäkymistä muodostui työjono, josta voitiin laskea työpistekohtainen kuormitus.
Yritykselle merkittävin hyöty tästä insinöörityöprojektista oli tuotannonohjauksen siirtäminen NAViin ja sitä kautta sen helpottaminen. Lisäksi tuotannon työpistekohtaisen kuormituslaskenta voidaan suorittaa NAVin avustuksella.
Nykytila-analyysi suoritettiin havainnoimalla työnjohdon ja tuotannon päivittäisiä toimia. Se kattoi myös ERP-järjestelmän tuotantomoduulin asetuksien ja datan tilan selvittämisen. Nykytila-analyysin ja asetettujen tavoitteiden pohjalta valittiin järjestelmän testaukseen ja käyttöönottoon liittyvää kirjallisuutta tukemaan seuraavia insinöörityöprojektin vaiheita. Käyttöönotto sisälsi myös järjestelmän kouluttamisen henkilöstölle, joten sitä varten selvitettiin myös parhaita käytänteitä.
Nykytila-analyysin löydöksiin pohjautuen NAVin tuotantomoduulin asetuksia ja dataa päivitettiin, mikä mahdollisti toiminnallisen testiversion luomisen. Testiversion avulla simuloitiin tuotannonohjauksen toimintaa ja lisäksi karsittiin virheitä järjestelmästä. Testiversio mahdollisti myös henkilöstön alustavan koulutuksen ennen varsinaista koekäyttöönottoa. Koekäytön tarkoitus oli sovittaa käytännön prosessit ja löytää jäljelle jääneet virheet.
Lopullinen NAV-ratkaisu oli työnäkymät tuotannontyöntekijöille, mistä he näkevät listan omalla työpisteellä valmistettavista tuotteista. He voivat aloittaa/lopettaa tuotantotilausten valmistamisen, sekä kirjata valmistetut tuotteet suoraan järjestelmään. Ratkaisu mahdollisti työnjohdon ohjata tuotantoa ja seurata sen etenemistä järjestelmän kautta. Työnäkymistä muodostui työjono, josta voitiin laskea työpistekohtainen kuormitus.
Yritykselle merkittävin hyöty tästä insinöörityöprojektista oli tuotannonohjauksen siirtäminen NAViin ja sitä kautta sen helpottaminen. Lisäksi tuotannon työpistekohtaisen kuormituslaskenta voidaan suorittaa NAVin avustuksella.