Leikkaussalin kohdepoistojärjestelmät
Karjalainen, Perttu (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109019
Tiivistelmä
Sairaaloiden leikkausaleissa muodostuu kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia leikkaustoimenpiteiden aikana. Näitä ovat lähinnä nukutuksessa käytettävät anestesiakaasut ja sähkökirurgiassa esimerkiksi diatermiassa syntyvä savu. Epäpuhtauksien poistamiseen on olemassa erilaisia kohdepoistojärjestelmiä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää leikkaussaleissa tyypillisesti käytössä olevat kohdepoistojärjestelmät, niiden tehokkuus ja käytettävyys. Työn tuloksia hyödynnetään sairaalailmanvaihtoa koskevan CEN-standardin valmistelutyössä.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla leikkaussalien henkilökuntaa ja hakemalla viimeisimpiä tutkimustuloksia kirjallisuudesta. Lisäksi tehtiin epäpuhtauslaskelmia leikkaussalin anestesiakaasu- ja hiukkaspitoisuuksista. Haastatteluihin pyydettiin viiden sairaanhoitopiirin LVI-asiantuntijoita ja leikkaussalihenkilökuntaa. Leikkaussalihenkilökunnan haastatteluita varten tarvittiin tutkimusluvat, jotka myönnettiin neljästä sairaanhoitopiiristä.
Kirjallisuudessa esitettyjen tutkimustulosten perusteella käytössä olevilla kohdepoistoratkaisuilla saadaan tehokkaasti poistettua diatermian käytössä syntyvää savua ja operaatiossa syntyviä anestesiakaasuvuotoja. Taselaskelmien perusteella voidaan todeta, että anestesiakaasuvuotojen ensisijainen poistaminen kohdepoistoilla on tehokkaampaa kuin salin yleisilmanvaihtoa lisäämällä. Diatermian käytöstä syntyvät hiukkaspäästöt eivät ole leikkaussalin sisäilman laadun kannalta merkittäviä. Tästä huolimatta työntekijät saattavat työssään altistua hetkellisesti suurille hiukkaspitoisuuksille. Haastatteluissa tuli esille, ettei kohdepoistojen käyttö ole vielä täysin vakiintunut suomalaisissa leikkaussaleissa, mutta niiden hyödyt on tunnistettu.
Diatermian käytöstä syntyvälle savulle altistumisen pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tällä hetkellä tutkimustuloksia. Kohdepoiston käyttöä savun poistamiseen voidaan perustella merkittävällä työolosuhteiden parantamisella. Kohdepoistojen käytöstä tulisi laatia parempia käytännön ohjeita leikkaussalin henkilökuntaa varten. Myös uudenlaisten kohdepoistojen kehittämiselle nähtiin olevan tarvetta.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla leikkaussalien henkilökuntaa ja hakemalla viimeisimpiä tutkimustuloksia kirjallisuudesta. Lisäksi tehtiin epäpuhtauslaskelmia leikkaussalin anestesiakaasu- ja hiukkaspitoisuuksista. Haastatteluihin pyydettiin viiden sairaanhoitopiirin LVI-asiantuntijoita ja leikkaussalihenkilökuntaa. Leikkaussalihenkilökunnan haastatteluita varten tarvittiin tutkimusluvat, jotka myönnettiin neljästä sairaanhoitopiiristä.
Kirjallisuudessa esitettyjen tutkimustulosten perusteella käytössä olevilla kohdepoistoratkaisuilla saadaan tehokkaasti poistettua diatermian käytössä syntyvää savua ja operaatiossa syntyviä anestesiakaasuvuotoja. Taselaskelmien perusteella voidaan todeta, että anestesiakaasuvuotojen ensisijainen poistaminen kohdepoistoilla on tehokkaampaa kuin salin yleisilmanvaihtoa lisäämällä. Diatermian käytöstä syntyvät hiukkaspäästöt eivät ole leikkaussalin sisäilman laadun kannalta merkittäviä. Tästä huolimatta työntekijät saattavat työssään altistua hetkellisesti suurille hiukkaspitoisuuksille. Haastatteluissa tuli esille, ettei kohdepoistojen käyttö ole vielä täysin vakiintunut suomalaisissa leikkaussaleissa, mutta niiden hyödyt on tunnistettu.
Diatermian käytöstä syntyvälle savulle altistumisen pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tällä hetkellä tutkimustuloksia. Kohdepoiston käyttöä savun poistamiseen voidaan perustella merkittävällä työolosuhteiden parantamisella. Kohdepoistojen käytöstä tulisi laatia parempia käytännön ohjeita leikkaussalin henkilökuntaa varten. Myös uudenlaisten kohdepoistojen kehittämiselle nähtiin olevan tarvetta.