Yhden ensihoitajan yksikön tehtäväprofiili Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella
Haapaniemi, Vendi; Suokko, Susanna (2019)
Haapaniemi, Vendi
Suokko, Susanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088416
Tiivistelmä
Huhtikuussa 2018 aloitettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä yhden ensihoitajanyksikkökokeilu. Yksikkö käyttää nimeä alue-ensihoitoyksikkö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yksikön toimintaa ja koota kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tehtäviä alue-ensihoitoyksikkö hoitaa, mitä välineitä ja lääkkeitä tehtävillä on käytetty sekä mitkä ovat tyypillisimmät potilaille tehtävät työdiagnoosit. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun kanssa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena puolistrukturoituna kyselytutkimuksena yksikön työntekijöille, koskien alue-ensihoitoyksikön suorittamien tehtävien sisältöä. Tutkimuksen kesto oli kaksi kuukautta ja vastauksia tuli yhteensä 131 kappaletta. Tutkimuksen mukaan alue-ensihoitaja tekee usein hoidon tarpeen arviointia puhelimitse tai antaa hoito-ohjeita puhelimitse sidosryhmille. Tehtävät olivat pääasiassa kiireettömiä tehtäviä.
Kohteeseen soittaminen osoittautuu tärkeäksi, sillä sen avulla kyetään kohdentamaan oikeat resurssit. Tulosten perusteella voidaan todeta, että jotkin sidosryhmät osaavat jo hyödyntää hyvin alue-ensihoitoyksikön palveluita. Vierianalytiikan hyödyntäminen kohteessa tuo lisäarvoa muille tutkimuksille ja voi helpottaa hoidon tarpeen arviointia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että alue-ensihoitoyksikön lääkevalikoimassa on tarpeellista olla ainakin antibiootteja sekä normaalit hoitotason ambulanssiin kuuluvat lääkkeet. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia sidosryhmien yhteydenottoja ja mielipiteitä alue-ensihoitoyksikön toiminnasta, lääkkeiden käyttömääriä pidemmällä ajanjaksolla, kuljetustarpeen tunnistamista puhelinhaastattelussa ja tilanteita, joissa kuljetus jouduttiin järjestämään alue-ensihoitoyksikön käynnin jälkeen. Kehitysehdotuksena esitetään työntekijöiden kouluttamista haavojen ompeluun ja hoitoon, videoyhteyden hyödyntämistä kohteessa, sekä yksikön tuomista paremmin kotihoidon tietoisuuteen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena puolistrukturoituna kyselytutkimuksena yksikön työntekijöille, koskien alue-ensihoitoyksikön suorittamien tehtävien sisältöä. Tutkimuksen kesto oli kaksi kuukautta ja vastauksia tuli yhteensä 131 kappaletta. Tutkimuksen mukaan alue-ensihoitaja tekee usein hoidon tarpeen arviointia puhelimitse tai antaa hoito-ohjeita puhelimitse sidosryhmille. Tehtävät olivat pääasiassa kiireettömiä tehtäviä.
Kohteeseen soittaminen osoittautuu tärkeäksi, sillä sen avulla kyetään kohdentamaan oikeat resurssit. Tulosten perusteella voidaan todeta, että jotkin sidosryhmät osaavat jo hyödyntää hyvin alue-ensihoitoyksikön palveluita. Vierianalytiikan hyödyntäminen kohteessa tuo lisäarvoa muille tutkimuksille ja voi helpottaa hoidon tarpeen arviointia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että alue-ensihoitoyksikön lääkevalikoimassa on tarpeellista olla ainakin antibiootteja sekä normaalit hoitotason ambulanssiin kuuluvat lääkkeet. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia sidosryhmien yhteydenottoja ja mielipiteitä alue-ensihoitoyksikön toiminnasta, lääkkeiden käyttömääriä pidemmällä ajanjaksolla, kuljetustarpeen tunnistamista puhelinhaastattelussa ja tilanteita, joissa kuljetus jouduttiin järjestämään alue-ensihoitoyksikön käynnin jälkeen. Kehitysehdotuksena esitetään työntekijöiden kouluttamista haavojen ompeluun ja hoitoon, videoyhteyden hyödyntämistä kohteessa, sekä yksikön tuomista paremmin kotihoidon tietoisuuteen.