Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet kliinisen hoitotyön opiskelijaohjaajien kokemana

Abstract

Sosiaali- ja terveysalan kliinisen hoitotyön työyksiköt luovat monipuolisten työtehtäviensä vuoksi haastavan oppimisympäristön lähi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille. Opiskelijan tulee hallita kädentaitojen sekä teoriaosaamisen lisäksi potilaan kokonaisvaltainen hoitoprosessi, jossa sosiaaliset taidot ja potilaan kohtaaminen ovat suuressa roolissa. Kliinisen hoitotyön työympäristö ei tuo haasteita ainoastaan hoitotyön opiskelijoille, vaan myös heidän ohjaajilleen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kliinisen hoitotyön opiskelijaohjaajien kokemat haasteet opiskelijaohjaustilanteissa. Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa, jotta Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kliinisen hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjauskoulutusta voidaan kehittää ja ohjaustilanteissa esiin nousevia ongelmia ehkäistä. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus, jonka tiedonantajia olivat KYSin päivystyspoliklinikan sekä ensihoitopalvelun opiskelijaohjaustyötä tekevät sairaanhoitajat. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua yksilöhaastatteluna ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalysoinnilla.

Opiskelijaohjaajien kokemat haasteet ja ongelmat ohjaustilanteissa ovat pysyneet hyvin pitkälti samankaltaisina vuosikymmenien ajan. Tutkimuksen ohjaushaasteet olivat niin opiskelija-, ohjaaja-, työympäristö- kuin oppilaitoslähtöisiä. Ohjaajat kokivat opiskelijasta johtuvia haasteita olevan yleisimmin opiskelijan roolissa pysymättömyys, opiskelijan siviilielämän ongelmat sekä opiskelijan nuori ikä ja kokemattomuus. Niin ohjaajasta kuin opiskelijasta johtuvia ohjaushaasteita olivat puutteelliset tiedot ja taidot, motivaation puute sekä oma asenne ja erilaiset persoonat. Työympäristölähtöisiä haasteita opiskelijaohjaukseen aiheuttivat liian vähäiset työvoimaresurssit, työn luonne sekä työvuorosuunnittelu. Oppilaitoksen aiheuttamina ohjaushaasteina koettiin etenkin liian laajat tavoitteet ja epärealistiset arviointikriteerit, opiskelijan puutteellinen lähtötaso sekä liian vähäinen kontakti opettajaan harjoittelujakson aikana. Kliinisen hoitotyön ohjaajat korostivat opiskelijaohjauskoulutuksen merkitystä ja toivoivat siihen enemmän panostusta myös työnantajan puolelta.

Tutkimustulosten perusteella ohjaushaasteita sekä -ongelmia pystyttäisiin ehkäisemään parhaiten puuttumalla haasteisiin jo niiden varhaisessa vaiheessa. Jatkotutkimuksessa olisi hyvä selvittää ohjaushaasteiden syyt ja syntymekanismit perinpohjaisesti sekä paneutua tarkemmin yksittäisiin haasteita aiheuttaviin tekijöihin. Myös ohjauskoulutuksen tarve nousi suuresti esille, mutta ohjaajat eivät osanneet juurikaan tuoda esille konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä ohjauskoulutukselta haluavat. Ohjauskoulutuksen sisällön kartoittaminen olisi mielestämme myös hyvä jatkotutkimusaihe.

The clinical work departments of the Social and Health Care sector create a challenging learning environment for student who study to become practical nurses or nurses, and these challenges are formed by diverse task description set for nurses. Additionally, alongside with practical work and theoretical knowledge a student needs to comprehend the holistic care process in which social and communicational skills play a key role. The clinical work environment does not only challenge the students but also their work place mentors. The main objective of this research was to investigate what challenges did the clinical work mentors meet during student placements. The aim was to generate research data to develop the training of the placement mentors at Kuopio University Hospital (KUH), and to prevent any issues which might surface from mentoring situations in advance. Our research was a qualitative research and it was informed by the nurses, who also work as placements mentors, in the accidents and emergency out-patients policlinic and the emergency services. Individual thematic interviews were used as data collection method and the data was analysed with a resource-based content analysis. Throughout the decades the challenges and problems experienced by the mentors have mainly remained the same. These mentoring challenges included either student, mentor or work environment related matters. The mentors identified general issues caused by a student; not sticking to a role of a student, having personal issues, young age and being unexperienced. Issues rising from both mentors and student alike were; lack of knowledge and skills, lack of motivation, person’s own attitude and dissimilar personalities. Working environment led problems were; too small HR resources, the nature of work and planning of the work rotas. The university driven issues were; especially too broad aims and unrealistic assessment criteria, insufficient starting level of the student and the lack of communication with a lecturer during a placement. The mentors from the clinical care work highlighted that the mentoring training for them is vital and they wished for more input from their employers in the matter. The research found out that the challenges and issues in mentoring the students could be prevented by taking action in the early stage. In the future studies it would be beneficial to investigate thoroughly the reasons and mechanisms behind the issues when mentoring students, and also identify any singular factors creating these challenges. In addition, placement mentors did underline the need for training however they could not actually provide any concrete examples for what they would like to receive from this training. Finally, and in our opinion, it would be beneficial to carry out a further study to survey what a mentor training should include.