Avustettu ultraäänivideon liikeanalyysi
Aho, Sebastian (2019)
Aho, Sebastian
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109196
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii, voiko 3D- ja jälkituotantoalojen ohjelmistoilla nopeuttaa tai helpottaa ultraäänivideossa liikkuvan kohteen liikkeen jäljittämistä ja analyysiä. Testatut ohjelmat ovat Adobe After Effects, Blender 2.79, The Foundryn Nuke ja Andersson Labsin SynthEyes. Fokus on videon liikkeenjäljityksessä, ei lääketieteellisessä tutkimuksessa tai itse ultraäänikuvantamisessa. Työssä tutkitaan, onnistuuko liikkeenjäljitys kokeilluilla sovelluksilla yleensä, ja verrataan niiden helppokäyttöisyyttä.
Testatuissa videoissa seuratut kohteet ovat terveen ihmisen hermoja, mutta voisivat olla mitä tahansa taustasta erottuvaa kudosta. Videot on tuotettu General Electricin Logiq E9 – laitteella, jota käytti kokenut ultraäänikuvantaja. Saadut videot ovat yhden värikanavan .avija .wmv-tiedostoja, kehysnopeudeltaan 10–30.
Kaikki neljä testattua sovellusta olivat tasaveroisia jäljitettävään kohteeseen tarttumisessa. Mikään niistä ei pysynyt häilyvissä kohdemuodoissa kiinni koko liikettä, vaan kaikki vaativat jäljittimien paikan käsin korjaamista noin 10 kehyksen välein. Tästä johtuen sovellusten vertailu painottui käytettävyyteen.
After Effects nousi nopeasti muita testattuja ohjelmia helpommaksi käytettävyydeltään. Sen käyttöliittymä on Winowsmaisuutensa myötä intuitiivinen ja jäljitinkoordinaattien vieminen oli nopeaa. Myös Blender on varteen otettava vaihtoehto, jos sen käytöstä tai Pythonskripteistä on aiempaa kokemusta.
Testatuissa videoissa seuratut kohteet ovat terveen ihmisen hermoja, mutta voisivat olla mitä tahansa taustasta erottuvaa kudosta. Videot on tuotettu General Electricin Logiq E9 – laitteella, jota käytti kokenut ultraäänikuvantaja. Saadut videot ovat yhden värikanavan .avija .wmv-tiedostoja, kehysnopeudeltaan 10–30.
Kaikki neljä testattua sovellusta olivat tasaveroisia jäljitettävään kohteeseen tarttumisessa. Mikään niistä ei pysynyt häilyvissä kohdemuodoissa kiinni koko liikettä, vaan kaikki vaativat jäljittimien paikan käsin korjaamista noin 10 kehyksen välein. Tästä johtuen sovellusten vertailu painottui käytettävyyteen.
After Effects nousi nopeasti muita testattuja ohjelmia helpommaksi käytettävyydeltään. Sen käyttöliittymä on Winowsmaisuutensa myötä intuitiivinen ja jäljitinkoordinaattien vieminen oli nopeaa. Myös Blender on varteen otettava vaihtoehto, jos sen käytöstä tai Pythonskripteistä on aiempaa kokemusta.